En henno haravoida vielä vaahteranlehtiä…
Voi tätä ihanuutta, keskiviikon lomapäivää!
Taidan jatkossakin tehdä nelipäiväistä työviikkoa, on tämä sen
verran ihanaa. Nyt käytetään vanhoja lomapäiviä vuoden loppuun. Ja vielä niitä
jää, että voin jatkaa näin seuraavan vuoden alusta alkaen. Aina ei ole mahdollista keskiviikkona pitää. Sitten
maanantaina tai perjantaina…
Itselleni on kuitenkin vahvistunut päätös höllentää ja tehdä
vapaa-aikana mahdollisimman paljon juuri sellaista mistä itse nauttii ja saa
iloa – ennen kaikkea, mitään työasioita ei enää toisi kotiin vapaa-ajallaan.
Selkeä päätös ja rajaus työ- ja vapaa-ajan tekemisten, antaa voimia ahkeroida
töissä ja pinnistellä tarvittaessa ylipitkiä työpäiviä. Rohkeat toimijat
seuraavat intuitioitaan, koska he tuntevat juuri sillä tavalla olevansa
uskollisia itselleen. Siteeraus
Maija-Riitta Ollilan, Uskollisuudesta ja uskottomuudesta kirjasta.
Nukuin tosi hyvin, lähes kahdeksaan. Näin aivan mahtavaa unta, tanssin balettia ja
tein uskomattomia piruetteja toinen toisensa jälkeen, ihanaa.
Eilen sattumoisin huomasin tv.ohjelmassa tämän.
Kirjahyllyssämme on W. Somerset Maughamin KIRJAVA HUNTU. Luin sen jo hyvin
nuorena. Toiseenkin kertaan myöhemmin. Kirjastosta haalin sitten Maughamin koko
tuotannon. Niin kuin yleensäkin, kun ihastun johonkin kirjaan.
Tuon kirjan osalta jäin kaipaamaan kolmatta osaa, enkä
onnistunut sitä mistään löytämään. Nyt tuossa elokuvassa kaipaamani kolmasosakin tuli selväksi
– hienosti tulikin. Ihana elokuvaversio, nautin.
Emotionaalinen turvallisuus rakentuu vasta, kun on oppinut
kulkemaan siellä, missä enkelit ja paholaiset pyörtyisivät. Siteeraus samaisesta Ollilan kirjasta ja jotenkin
sopisi Maughamin romaanin ja
filmatisoituun sisältöön. Kirja on paljon muutakin kuin
rakkausromaani, minusta se on
molempien, miehen ja naisen ihana kehityskertomus!
Hyvä päätös olla tekemättä lomapäivinä töitä, vaan kaikkea kivaa, sellasta mistä itse tykkää!
VastaaPoistaSellanen voimauttaa!
Näin on! Ja etenkin kun on vuodesta toiseen tähän päivään saakka venynyt ja venynyt antamaan osan omasta vapaa-ajastaankin työhön.
PoistaMinäkin uskon intuition ohjaavan oikeaan suuntaan ja siihen, että kun voi tehdä asioita, joista todella pitää, tekee samalla myös oikein. Poikkeus sitten tietenkin kaikki elämän eteenheittämät rutiinit ja pakolliset asiat.
VastaaPoistaOnnea ja iloa tanssiharrastukseesi!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaJälkiviisaana tai arvioitaessa omia tekemisiään ja onnistumisiaan, huomaa intuition keskeisen merkityksen. Silloin kun on ollut vahvasti "henki päällä", ollut innostunut ja varma näkemys mitä haluaa ja kuinka haluaa jonkun asian menevän/olevan, on se myös toteutunut ja hyvään johtanut. Tällaiset onnistuneet kokemukset vahvistavat luottamusta omaan intuitioon.
VastaaPoistaKiitos, sitä tarvitaan!
Varmaan on ihanaa viettää vapaapäivää keskellä viikkoa, se katkaisee sopivasti työviikon.
VastaaPoistaMulla on kesän tiiviin tahdin jälkeen vähän löysempää työtä, mutta kyllä sitä vaan riittää!
Ja flunssan ja poskiontelotulehduksen kanssa ei oikein ole työkunnossa. Pihalla hommat huutaa, samoin sisällä ikkunanpesut ja verhot, työhuoneiden siivoamiset ja mitä vielä... Jos en nyt saa niitä tehdyksi, teen sitten joskus!
Oikein tunnelmallista ja rentouttavaa lokakuuta sinulle!
Juu, juuri tuo keskiviikon kohta - työviikon katkaisu!
PoistaKummasti tuota työtä tekevä löytää ;)
Ikävää nuo syysflunssat:(
Samanlaista huutoa kuuluu meidänkin pihalta ja huushollista. Näin pitää suhtautua, että tekee ne sitten itselleen sopivammalla ajalla ja innolla.
Kiitos, sitä samaa sinulle!
On viisasta osata nauttia...
VastaaPoistaMinun palettini loppui mahallaan... sääri ihan sininen kun en siivotessa nähnyt (?) sängyn kulmaa. Onneksi ei kävely tee kipeetä, ja löysin matkalaatikosta nätit tukisukat paksuun sääreeni.
Totta, nautintokin kuuluu elämään!
PoistaVoi, että sattui, tekevälle.
Onneksi ei todellakaan vakavammasti sattunut.
Syksy todella mieliaikaa :)
PoistaRita, ihania korkkareita! Minulla on kaappi niitä täynnä, mutta polveni takia (se helmikuun lumiviikko ja mies reissussa...)ostin nyt aivan matalakorkoiset, mutta pitkävartiset saapikkaat, siniset! Minulla oli teininä sellaiset;-) Kun lähden ulos, otan Buranan, että voin kävellä korkkareissa...Oi näitä aikoja!
VastaaPoistaR. on nyt vapaalla sekä ma. Laitamme puutarhan talviteloille, puramme puukuormaa, pinoamme, pesemme kaikki talon ikkunat, R. leikkaa kuusiaidan etc. Tämä on kuin joku työlaitos aina silloin tällöin.
Me emme neää haaveile nelipäiväisestä, sillä R. jää eläkkeelle keväällä 2014 viimeistään, joten sitten olemme vapaat tulemaan ja menemään.
Kaunista viikonloppua sinulle!
♥
Syy sortumiseni noihin korkkareihin oli liikkeen taitavan myyjän. Korkkarit ovt aivan ihanat! Vaan vasen vaivasenluu rajoittava tekijä. Burana ja korkkarit ne yhteen kuuluu, täälläkin ;) Oi näitä aikoja, todellakin.
PoistaTyöleiriltä kuulostaa lähipäivänne touhut, tuttua toissakesältä.
Wau, 2014! Sehän on aivan pian, että pitää alkaa jo jarruttamaan vauhtia tulevaan muutokseen ;) Nuorena hymähteli mielessään hieman ylimielisesti vanhempien työkavereiden eläkkeellejääntipuheille, vaan on muuttunut iän myötä ääni kellossa. "Tässä iässä" työelämän ei pitäisi enää olla kaikki. On niin paljon muuta, johon haluaa ajn ja voimien riittävän.
Kiitos, sitä samaa sinulle, työlaitos hommista huolimatta!
Tuollaisessa vaahteralehtipaljoudessa olisi ihana heittäytyä lapselliseksi ja heitellä lehtiä ilmaan. Ja seisoa sitten vaahteranlehtisateessa;)
VastaaPoistaVoisi olla varsin varteenotettava kokeilu! ;)
PoistaNyt on todellakin kaunista, kun keltaista kaikissa sen sävyissä joka puolella.
VastaaPoistaHieno lainaus tuossa viimeisenä. Piti jäädä sitä miettimään.
Niin on, ja siksi en ole hennonut haravoidakaan noita. Kunhan ruskeaksi muuttuvat ja kutistuvat...
PoistaHieno lainaus minustakin! Vaikka missä idyllissä tai asiassa kokee romahduksen, säilyy luottamus hyvään ja sen myötä emotionaalinen turvallisuus vain vahvistuu.
Uskomattoman ihanat nuo korkkarit!
VastaaPoistaKorkeista koroista ja vaahteranlehdistä tuli mieleeni eilinen liukasteluni kaupungilla. Korkeat korot toimivat melkein luistimina vaahteranlehtien peittämällä, alaspäin viettävällä kadulla. Hyvä etten pyllähtänyt nurin :)
Uusi harrastuksesi kuulostaa upealta. Tekisi mieleni itsekin kokeilla! Hauskuuden ohella se varmasti toisi uusia tasoja siihen, miten oman kroppansa ja olemisensa tuntee ja kokee..
-Tuo siteeraus Ollilan kirjasta on viiltävä!
Korkkarit ovat klassiset - hyvä hankinta siitäkin syystä. Onpa nyt loppuiäksi tällaiset, jotka sopivat yhdisteltäviksi lähes mihin asuun vain.
PoistaMukulakadut tai liukkaat alueet ovat kyllä korkkareiden kanssa konstikkaat ;)
Hyvä, ettei sinulle käynyt kummemmin.
Haaveista totta, näin kävi minullekin. Kokkolassa voi syksyisin ilmoittautua opiston alaisiin balettiryhmiin. Kaksikymmentä ensiksi ilmoittautumaan ehtinyttä pääsee mukaan. En tiädä onko näillä lakeuksilla sitten muuta mahdollisuutta, vai voiko yksityistuntien kautta saada opetusta. Hankin myös oppaan, jossa on seikkaperäiset ohjeet balettiliikkeistä. Naurattaa itseni, olin baletinharrastus aloitusikäisenä pullukka ja koulussakin inhosin kaikenlaista jumppaa/voimistelua. Mutta ei ole myöhäistä aloittaa. Tarvitaan oikeaa asennetta ja yrittämistä. Lisäksi kaikkeen mihin ryhtyy pitää olla itselle hauskaa ja siitä saada nautintoa. Pysyy elämä balanssissa, uskon.
Terävä siteeraus, kyllä! Elämä näyttää meille enkeleiden lisäksi myös paholaisia. Jotain kokemalla aina opimme; suhtautumaan asioihin ja ilmiöihin rauhallisemmin - säästymään provosoitumasta ja pysymään rauhallisina, luottamaan, että lopulta asiat järjestyy, oikeudenmukaisuus tavalla tai toisella toimii.
voi että, nätit korkkarit! :) Rohkea ja tarpeellinen päätös tuo töiden ja vapaa-ajan erottaminen. Sais jokaiselle suositella! :) Minä pyrin samaan, toivotaan että pysytään tässä päätöksessä! Hauskaa ja kuuraista päivää :)!
VastaaPoistaJoka tytön toivekorkkarit, juu ;). Kerkes vain tyttöikä jo mennä ohi ennen kuin nuo sain hankituksi.
PoistaTänään pidin vapaapäivää ja kyllä oli niin oikeaan osunut ajankohta! Työ ja lepo balanssissa, niin on elämä onnellista, kyllä siihen kannattaa pyrkiä.
Kiitos samoin! Tänä aamuna olikin jo kovin kuurassa.
juu, on tärkeetä olla uskollinen itselleen.
VastaaPoistaP.S.
Molvasta kuivatetaan lipeäkala, ei turskasta.
tyttöikä ei mene koskaan ohi, sitä on sen ikäinen ku ite siltä tuntuu ;)? Hyvää viikonloppua! :)
VastaaPoistaNäin on! Hyvää viikonloppua!
VastaaPoistaVähän myöhäissyntyisesti sattui silmiini tämä tekstisi Somerset Maughamin Kirjavasta hunnusta, ja tietysti siitä ihan pauloihinsa ja aikakauteensa tempaisevasta elokuvasta. Minullakin on hyllyssä kirja,samoin pidän Maughamista kuten yleensä muistakin "klassikoiksi" sanotuista kertojista ja olen kahdesti katsonut tämän filminkin. Siksipä suosittelen sittenkin, että lue kuitenkin tuo kirja loppuun asti ! Elokuvassa käsikirjoittaja saattaa tehdä omiaankin...Kivaa kotiviikonloppua reissunne jälkeen !
VastaaPoistaKiinnostavaa ja kivaa kuulla kertomasi Maughamin Kirjavasta hunnusta. Usein ei elokuvaversio yllä kirjan tasolle. Tämä oli kuitenkin melko hyvä. Maughamin NÄYTTELIJÄTÄR kirjasta on myös tehty elokuva ja se oli kyllä kirjaan verrattuna aika pettymys. Näyttelijätär kirjan olen lukenut kolmesti varmaan. Loistava, kertoo narsisseista hienosti. Steinbockin Eedenistä Itään elokuvaversioon petyin aikoinaan myös.
VastaaPoista