SAMPPANJA JÄISSÄ

Samppanja jäissä, läpi meni, jihuu!
Nyt helpotti ja olo on tosi onnellinen. Viime vuoden keväästä olen vetkutellut ja siirtänyt ammattiin liittyvän pakollisen tentin toisen osion suorittamista. Silloin sain toisella yrittämällä ja vähällä kertaamisella kyllä perusosaamisen tentin suoritetuksi. Mutta parin yrittämisen jälkeen lääkelaskut sitten tökkivät Kun motivaation ja osaamisen taso kohdallani ovat mitä ovat, niin oikein ihmetellä täytyy ja suorastaan ihailla itseään sitkeydestä ja viitseliäisyydestä. Matikka on herättänyt minussa aina epävarmuutta ja saanut tuntemaan ulkopuolisuutta, kun en ole päässyt opeista oikein sisälle. Pientä ahdistusta on tuntenut pitkin matkaa kotona työpöydällä odottavan paperipinon, laskuharjoittelujen johdosta. Toukokuussa aika olisi mennyt umpeen ja oli vain tartuttava toimeen ja kertailtava. Jotenkin vaan homma alkoikin avautua ja ahdistus antaa myöten.  Menin tenttiin hyvillä mielin ja sillä ajatuksella, että vaikka reputan, niin on vielä uusintamahdollisuuksia. Laskut olivatkin helppoja ja niinhän niistä sitten selvisin.

Pohdiskelin itseäni. Kuinkahan, jos en olisikaan selvinnyt tenteistä. Olisinko sitä näin avoimesti surrut, kuin nyt tätä perjantain onnistumistani iloinnut? Melko todennäköistä, olisin ollut tappiosta hissukseen. Kertoo minusta jotain, rehvastelenko onnistumisillani ja peittelen epäonnistumisia? Oman itsetuntemuksen pohjalta tiedän, että aika avoimesti kuitenkin myös ikäviä asioita työyhteisössä ja tiettyjen ihmisten kesken käsittelen, toimii niin kuin työnohjauksena hyvin. Riemuisasti jaan sitten taas tällaiset onnistumiset.