sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

HELTEEN HELLIMÄNÄ

Viime viikko helli helteisellä säällä. Loppuviikollakin saatiin samaa lisää nauttia, kun miehen kanssa vietimme viikonlopun helteisessä pääkaupungissa. Olin varannut perjantain vapaaksi ja huristelimme heti aamuvarhain pendolinolla Helsinkiin. On se niin helppoa, voimia ja aikaa säästävä tapa matkata, että nykyään ei viitsi enää omalla autolla sinne saakka lähteä.
Perille saavuttua menimme heti hotelliin ja resepsuunissa kävi ilmi, että nettivaraukseni olikin toiseen hotelliin.
Eikä valitettavasti järjestynyt meille huonetta. Noh´ ei siinä mitään maata kaatavaa – klamsimme sinne sitten, varaamaani hotelliin. Olikin aivan lähellä.
Vaikka saavuimmekin etuajassa saimme huoneemme heti käyttöömme. Vastaanottovirkailija valitteli näkymien jäävän pelkkään sisäpihaan, mutta huoneen tilavan koon korvaavan maiseman puutetta. Rauhallinen huone ja hotellin sijainti aivan kaupungin ydinalueella. Loppujen lopuksi minulta aivan hyvä huti.
Pari päivää kuluivat vain kaupunkia ja kauppoja kierrellessä. Helle sai hikoilemaan ja välistä täytyi käydä hotellihuoneessa kastamassa jalkojaan kylmään veteen. Tuossa kuumuudessa majapaikkamme läheisyys osoittautui oivalliseksi asiaksi. Suunnitelmien poikkeamilla - erehdyksillä voi siis monesti olla hyviäkin seurauksia. Pitää vain osata luopua alkuperäissuunnitelmista ja mennä tilanteen mukaan.
Kaiken kaikkiaan oli varsin palkitsevaa, että otimme myös hyvin iisisti. Emme olleet suunnitelleet mitään etukäteen. Hesarista silmäilimme tietoa päivän tapahtumista, mutta mitään sellaista kohdalle kolahtavaa emme keksineet. Tyydyimme siis pistäytymään niissä tavanomaisissa kaupoissa ja kahviloissa.
Ja siinä oli jo nautintoa ja viihdettä kyllin. Parasta, että ei ollut mitään kiirettä eikä aikataulua. Iltapäivällä nokoset ja illalla laittautuminen kaupungille illalliselle. Lauantaina sattumoisin jopa tanssimassa, jihuu!
Tänä iltana kotipihalla tunsi taas latautuneensa kaikesta mukavasta, saaneen uutta innostusta ja voimia kaikenlaisiin vireillä oleviin kotipuuhiinsa.

Jotain komeaa näkymää sentään.

Vakio paikka pistäytyä.

Tänä vuonna kulkue säästyi ilkivallalta. Suopeus ja iloisuus henki kadunvarsille kerääntyneiden katsojien taholta.

Moni ohikulkeva loi viipyvän katseensa tähän ihanuuteen... siis autoon.
Onnistuneet illallisvalinnat.
Illalliselta - musiikin kantautuessa korviimme, suunnistimme tuonne ihmismassan joukkoon kristallikruunujen alle. Hauska tuokio panna vähän jalalla koreasti, mitä nyt tuossa tungoksessa tohti.
Ihania tällaiset lämpimät kesäillat istuskella terassilla.

6 kommenttia:

  1. rupesin hakeen, kuka soittaa kun näkyi vain kameramiehiä...

    VastaaPoista
  2. Lämmin kesäilta terassilla, kaupungilla tai omalla, mikä sen ihanampaa:)

    VastaaPoista
  3. Hannele; Soitosta huolehti Kaj Jämsän kokoonpano. Mukavaa ja tanssiin innostavaa musiikkia!

    VastaaPoista
  4. Pioni; juuri niin! Ja tänä iltana grillaukset ja kattaukset valmiina kotiterassilla. Kyllä tässä heinäkuun myöhäisillan helteessä kelpaa terassilla!

    VastaaPoista