Eilen iltainen jazzkonsertti Kokkolan Konservatoriossa oli aivan ihana! Siitä jäi hyvä ja tyytyväinen mieli. Mahtavaa korvia hivelevää 50-luvun jazz saundia. Pääesiintyjänä Jukka Perko, joka myös juonsi hauskasti illan. Tässä toisenlainen näyte hänen musiikistaan mainion Iiro Rantalan kanssa. Tämän myötä toivotan kaikille hyvää viikonloppua!
Huomenna puolelta päivin on lähtö Kauhavalle siskon tyttären häihin. Sielläpä päivä kuluukin hääjuhlissa parempiinsa pynttäytyneenä. Oikein mukavaa nähdä sukulaisia.
Tytär on ollut keskiviikosta (moneskohan kerta tänä talvena) flunssakuumeessa. Vieläkään emme ole aivan varmoja jaksaako taudiltansa juhlaan osallistua. Toivon ja uskonkin, että jo huomenissa helpottaisi ja mukaan saisimme hänetkin.
Tytär lähetti…
Kirjastoon kerkesin ja mielenkiintoisia kirjoja löysinkin.
Minullakin on ollut kerran ilo kuunnella Jukka Perkoa ja Iiro Rantalaa, mutta mukana oli myös Mikko Kuustonen. Musiikin lisäksi nauroin niin, että oli maha kipeä!
VastaaPoistaKatriina, kiva kuulla ja helppo uskoa! Myös Iiro Rantala on yhtä hymyä ja huumoria huikean soittotaitonsa lisäksi. Ja tällaiset artistit kun yhdessä esiintyvät niin sehän on yhtä iloa kuuntelijalle.
VastaaPoistaKaikki nämä kolme yhsessä varmaan mahtava kolmikko!
VastaaPoistaMä tiedän tämän Perkon, kun ystävän ystävä tuntee hänet, onko ehkä täältäpäin kotoisin?
Huittisista ehkä?
50-lukulainen jazz-konserrti oli varmasti rentouttava. Pehmeää kuunneltavaa.
VastaaPoistaMielenkiintoisia kirjoja, varsinkin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville.
Jazz on aina ollut elämys, missä ikinä olen sitä kuullutkaan (mm. Irlannissa kunnon vanhaa jazzia).
VastaaPoistaEihän sun loma hukkaan ole mennyt: lumipuistoa, lumikenkäilyä, konserttia, kirjoja, jumalattaria (vastaan huomenna, ollut vähän muuta), olet takuulla levännyt etc.
Mukavia hääjuhlia ja lumivalkeaa viikonloppua, Rita!
Metsänhoito on mielenkiintoista, meillä oli vakavia aikomuskia kerran ostaan mieheni mummon talo, johon kuului metsää, silloin olisin heti mennyt moottorisahakursseille..
VastaaPoistaP.S:
(Mieheni soittaa mukana Stor Band, oppi soittamaan saksofonia 38-vuotiaana, meni iltakursille ja poikamme opetti häntä.)
Mukavaa hääjuhlaa ja viikonloppua!
VastaaPoistaHuomenta päivää ja kiitos kommenteista! Vastaaminen vähä viivästy menemisien vuoksi. Nyt tässä koneella ja blogissa. Hyvät oli eiliset hääjuhlat. Kotiudumme klo 24:00. Nyt aamu alkanut aurinkoisesti ja tarkoitus nauttia ulkoilusta. Uunissa helppo sunnuntairuoka tulossa.
VastaaPoistaHarakka; kyllä, Huittisten poikii…
Arleena; totta, tuo mitä totesit 50-luvun jazzista! Tuli kuunnellessa lapsuus mieleen, kun radiosta kuuli joskus samoja. Ja sitten television tultua näki ameriikkalaisia elokuvia, jossa hyvää jazzahtavaa musiikkia.
Aivan pomppasivat kirjaston hyllyltä koriini nuo kirjat – se on hyvän enne! ;)
Leena; kyllä, livenä kuultuna nautinto vain paranee. Loma menee aina talteen!
♥ Hannele; metsänhoito kiinnostaa. Miehen perikunnalla metsäpalsta, johon suunnitelmat tehtynä. Patistelen nyt keväällä myös toteuttamaan niitä parannushakkuita. Pienimuotoista risusavottaa pidän jatkuvasti, kun niin tykkään saada näkyvää aikaseksi ja saada liikuntaa. Tuo lainaamani kirja vaikutti mielenkiintoiselta maallikolle. Ja aivan upeita kuvia. Esittelen sitä vielä tarkemmin blogissa.
Upeaa miehesi soittoharrastus! Ja hauska asetelma, että poika opetti isää. Mutta näinhän se monesti kääntyykin uusissa asioissa. Meilläkin mies on nuoresta pitäen soitellut, aluksi kitarabändissä bassoa ja siitä kehittyen kosketinsoittajaksi. Nykyään vain kotisoittaja, mutta aina valmius säestämään. Joskus jopa minuakin kotosalla säestänyt, kun minua on laulattanut, mukavaa(ainakin itselleni). Lapset ovat perineet musikaalisuuden isältään. Odotinkin aikoinani lapsistamme tuolla saralla tulevan jotain kuuluisuuksia. Ajattelin nääs: jos on äitinsä esiintymishalu ja isänsä musikaalisuus niin täytyyhän siitä syntyä jotain suurta!
Susanne; kiitos! Oli kaikin puolin mukavat hääjuhlat.
Ne omat kotikonstertit on parhaita!
VastaaPoistaHannele; näin on!
VastaaPoista