perjantai 26. helmikuuta 2010

Paluu normaaliin

Puolinainen työviikko takana. Vatsatauti piti kotona tiistaihin asti. Aivan tarpeen oli siihen saakka sairastellakin. Äkkinäiseltä vaikutti tuo tauti, yllättäen alkoi, voimat vei ja nopeasti taas ennalleen palautti. Paluu normaaliin tuntui kivalta, autolla ajaa ja muutenkin olla ihmisten ilmoilla. Viikonlopun kauppareissunkin koki piristäväksi vaihteluksi.


Ruokaostoksilta palatessa aloin mielessäni suunnitella hankituista siikafileistä ja lohimedaljongeista kalaillallista: yksinkertainen vihersalaatti, höyrytettyjä porkkanoita, keitettyjä perunoita, kermaviilikastike.

Jälkiruokaakin: mansikoista, mustikoista, vadelmista ja mustaviinimarjoista, vaniljakastikkeen ja kinuskikastikkeen (itse tehtyä) kera, jes!

Mistä moinen energia!? Rakkaalta ja viisaalta kampaajaltani, kyllä! Iltapäiväisen hiusten värjäyksen lisäksi käsittelimme taas myös paljon muuta. Meillä tuntuu käyvän ajatukset yksiin ja saamme keskusteluistamme molemmat valtavasti hyvää energiaa ja voimaa. Monet haaveet ja suunnitelmat, innostavat visiot, joita olemme keskenään jakaneet, ovat ihmeellisesti käyneet toteen.

Ajattelin aikaisemmin, että tätä sarjaa en kyllä koskaan alkaisi…
Nuo hankkimani pääruokalajin lautaset ovat aitoja, mutta salaattiastiat ovat humpuukia.

11 kommenttia:

  1. Namilta kuulostaa, rakastan jälkiruokia.

    VastaaPoista
  2. Hannele; olet oikeassa! Itse olen ollut mennä vuosina liian tosikko, kun olen laistanut itseltäni jälkiruuat. Mutta tästä edelleen...

    VastaaPoista
  3. Perunat, paistettu kala ja kermaviilikastike ovat ihan lyömätön yhdistelmä!
    Kuulostaa kivalta tuollainen energiaa antava tapaaminen kampaajan kanssa. Minulla on nyt kampaajan vaihto edessä, kun luottonaiseni vaihtoi ammattia. Ehkä siksi kasvatan toistaiseksi tukkaani:(

    Monen asian kanssa käy noin, että tuota en ainakaan, ja sitten kelkka kääntyy.

    VastaaPoista
  4. Katriina; kyllä, näin on. Säännöllisin väliajoin kalaa on saatava muodossa jos toisessa.

    Muistan kuinka itselläni oli aikoinaan kampaaja hakusalla. Ja nyt on kyllä sellainen haaveiden täyttymyt henkilö luottokampaajani.

    Viisasta ja antoisaa on joskus joissakin asioissa kääntää kelkkaansa tai takkiaan ;)

    VastaaPoista
  5. Ihanaaa ruokaa!
    Minullakin oli tänään sellainen olo, että nyt hyvää ruokaa. Onneksi mies luki ajatukset :)

    Meilläkin ollut vatsatautiviikko, vienyt kyllä voimia sekä sairaalta että muilta. Aika ärhäkkä yllätys.

    Hyvää viikonloppua sinulle, kurkkailin tuonne alemmaksi myös pilkahduksia talvipuutarhasta.

    VastaaPoista
  6. Onneksi vatsatauti on nyt ohi ja olet palannut normaaliin!
    Ihania herkkuja kuvissasi!
    Kiva kun olet löytänyt tuollaisen kampaajan. Minä vaihdoin jokin aika sitten kampaajaa kun löysin tuosta läheltä mieleisen ja mukavan.

    VastaaPoista
  7. Lääh, nälkähän täällä heti iskee. =)

    Minulle kaikkea yksi annos, kiitos. =) <3

    VastaaPoista
  8. Rita, tämä kuulostaa semoiselta ruoalta kuin meillä usein on. Ja vielä kastikkeetkin samoja. Mulla aina kermaviilikastike, josta teen tzazikin ja sitten vaniljakastiketta kera jälkkärin. Ja kalaa, kalaa, kalaa...

    Minusta tuo New Wave -sarja on jännittävä.

    VastaaPoista
  9. Himalainen; kiva, kun kävit! Kyllä hyvän ruuan tekemiseen tarvitaan aikaa ja hyvää mieltä. Viikonlopulla ne olosuhteet ovat suosiolliset yleensä siihen asiaan :) Ja mukavaa, kun miehetkin pitävät ruuanlaitosta.
    Onneksi tuo ärhäkkä vatsatauti myös loppuu lyhyeen
    Sattuipa hyvin ja saat lisää katseltavaa talvipuutarhastani. Hyvää viikonloppua sinullekin!

    Susanne; kivaa olla taas terveidenkirjoissa, kyllä! Vaikka arkenakin ruoka on hyvää ja maistuu, on se monesti sellaista kiireessä tehtyä ja syötyä. Viikonlopulla sitten otetaan takaisin…
    Olen kyllä kampaajastani kiitollinen. Kiva, että itsekin teit vastaavanlaisen löydön.


    Una; kaikki meni, valitan. Kaupan kalatiskille siitä vaan, hopi hopi…J

    Leena; meillä myös tämä ruoka usein ja yleensäkin kalaa usein. Joskus sitruunakastiketta olen tehnyt (kaupan pussista). Lohen kera tykkään höyrytetyistä porkkanoista. Siskoni tekee ihanaa tzazikia, mutta itse ei tule tehtyä, harmi.

    Juu, jotenkin heräsikin kiinnostus tuohon New Waveen. Ensimmäisen kerran kun jossain esitteessä näin, ajattelin että ei kyllä ikinä tuollaisia… Käytännössä sitten pöytäkattauksessa vaikuttaa oikein jännittävältä. Täytyy vielä kehitellä kattauksen kokonaisuutta, mutta ei sentään koko ruokailuryhmän vaihtoa.

    VastaaPoista
  10. Herkullista ruokaa. Lohi on aina hyvää.

    VastaaPoista
  11. Arleena; näin on, loheen en kyllästy.

    VastaaPoista