tiistai 9. helmikuuta 2016

KOSMETIIKKAOSASTOLLA





Minä kuulun niihin naisiin, jotka ovat aika epävarmoja meikkaus ynnä muissa naisten thingeissä. En omaa hyvää tietämystä ja kokemusta erilaisista meikkaus mahdollisuuksista ja tavoista. Se on varmaan kotoa lähtöisin; äidin meikkaamattomuusmallista ja isän ankaruudesta ja kielloista. Ihan teini-iässä, kiitos isonsiskon, heräsi kiinnostus ihonhoitoon ja vähän meikkaukseenkin. Käytiin kosmetologilla ja hankittiin laadukkaita ihonhoitosarjoja vaikka iho oli jo luonnostaan terve  ja hyväkuntoinen. Jo silloin siskon kanssa kerjättiin kaikenlaisia näytejuttuja ja tuoksuja.


Kyllä vaan laadukkaat tuotteet ja pienet ylellisyydet virkistävät ihon lisäksi myös mieltä. Viime pääkaupunkireissulla oli perjantaiaamuna kosmetiikkaosastolla vielä rauhallista, kun kävin huulipunatarvetta täydentämässä. Siinä sitten kehkeytyi juttua osaavan myyjättären kanssa. Käytiin läpi vähän muutakin ihonhoitotarvetta ja sain vielä näytteet kokeiltavaksi mukaan. Alun skeptisyyteni käännän kelkkani ja ilolla totean ihmeseerumin toimivan ihanasti kuivalle iholleni.

9 kommenttia:

  1. Rita, minä olen miellä ollut isosisko, joka aloitin meikkaamisen heti kun sain siihen 'luvan'. Vanhaan tyyliin se oli noin 15 vee. Opettelin kaiken, mutta pohjana oli se, että ikinä ei mennä nukkumaan meikeissä eli ihonhoito kasvovesineen ja puhdistusmaitoineen oli ykkösasia. Toki opettelin kajalit sun muut ja sitiä kiitän nyt, sillä aikuista naista ei 'kohota' mikään niin kuin hyvä silmämeikki.

    Eniten maksavat laadukkaat ihovoiteet ja seerumit sekä naamiot, joihin olen ihan hulluna. Tuhkomoseeruminen jälkeen sitä on kuin 10 vuotta olisi kadonnut.

    Yhdestä olen onnellinen eli olen aina osannut suojata edes kasvoni auringolta. Moni meikkivoiteiden vieroksuja nyt itkee rypistynyttä ihoa ja/tai maksaläiskiä. Kannattaa aina katsoa, että on riittävä SK sekä päivävoiteeessa että meikkivoiteessa. Pieni hohto on elämän glamouria: En lähtisi autoille saarellekaan ilman valokynää!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasta liki viisikymppisenä rajaukset opin tekemään. Mutta ei kuitenkaan liian myöhään. Paljosta kiittäminen rakkaan ystäväni/kampaajani, joka on minua meikkiasioissa lisää opastanut ja rohkaissut!

      Poista
  2. Itse olen meikkauksessa myös melko maltillinen, mutta jos olen lähdössä johonkin tilaisuuteen tai juhlaan on meikkaus itsestään selvä juttu. Tilaisuudesta riippuen saatan myös turvautua alan ammattilaisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Ihana ystäväni/kampaajani on myös osaava meikkaaja ja tuntee minut muutenkin, joten häneen voin aina turvautua. Myös tyttäreni taitaa ehostushommat hyvin.

      Poista
  3. Hyvä kosmetikkamyyjä on kullanarvoinen, sellaiselta voi saada uusia vinkkejä ja päivitettyä samalla mahdollisesti hiukan pinttyneitä ajatuksiaan kosmetiikan käytöstä. Pieni värin tasoittelu iholla, huulipuna ja kulmien huolittelu tekevät jo ihmeitä kuusikymppisen haalistuneelle naamalle, ja poskipuna saa sen jo loistamaan! Sinä olet hyvännäköinen ja hyvin säilynyt nainen, pukeudut kauniisti ja nautit elämästä. Huulipuna kruunaa sen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Täällä maalla ei kosmetikkamyyjä oikein kohdalle osu. Mutta oma ystäväni/kampaajani on ollut aivan ihana kannustaja ja opastaja itselleni meikkiasioissa. Kulmakarvojen huolittelu ja kaikki muukin mitä mainitset on niitä perusasioita jolla voi tuntea tyytyväisyyttä.

      Poista