Oli voimakas tunne, että nyt pitää kyllä tulla omaan blogiin käymään.
Olen puuhastellut tuolla facebookin puolella ja jotenkin se tuntuu jäävän kuitenkin aika pinnalliseksi foorumiksi. Mutta on se kyllä kivan vaivaton väline, jolla helposti tavoittaa kaverit, tykkää.
Ihanaa, tänään ja huomenna vapaapäivät, sattuneesta syystä, tyttären ”pikku” operaation ja ajattelin olevani tarvittaessa käytettävissä! Mieli on seesteinen kuin tämä myöhäissyksyn alkutalveen taittuva iltapäivä. Työpaikkaa vaihtaessa menivät vuosilomat. Vähillä vapailla olen vuoden verran vitkutellut, välillä viikon tai muutaman päivän. Mutta loppuvuodesta löysemmin ja useammin vapaapäiviä!. Kyllä sen huomaa, jos vain pelkkää työtä aamusta iltaan, niin oma luovuus haihtuu. Onneksi viikonloput ovat olleet sellaisia, että on voinut päästä balanssiin. Huomaa jo muutamassa päivässä saavuttavansa omanlaisensa olotilan ja innostuksen sekä ideavirtaustensa tulvivan.
Viime viikonlopun lyhyellä pääkaupunkireissulla ennätimme käymään
akateemisessa kirjakaupassa jossa oli
sopivasti kohtaamispaikalla ihailemani intellektuelli Laura Kolbe. Olen aina
arvostanut häntä ja mielelläni kuunnellut/lukenut hänen ajatuksiaan. Olipa ihanaa saada
olla paikan päällä kuulemassa viisaan naisen puhetta. Vähä harmitti kun jätin iPadini
hotelliin ja uudella kännykälläni kuvaaminen kävi kohellukseksi. Kirjatoivomus
tai itse hankkimana on tämä.
Rita, minusta face on niin pinnallista, niin pinnallista, mutta olen siellä pääasiassa siksi, että siten tavoitan tyttäreni nopeimmin eli viestiä vaan ja sitten saan yhteyden. Näköjään tytär on äidiltään perinyt tavan pitää puhelin enimäkseen äänettömällä...Toisekseen vien sinne blogitekstejäni eli pääasiassa siis kirjoja.
VastaaPoistaSain lahjaksi tuon Kolben kirjan ja ajattelin lukea sen ihan itselleni. Kiinnostaa kovasti ja minulla oli jaettu linkki facessa Taloussanominen erinomaisesta artikkelista koskien Kolbea ja yläluokan lintsaamista yhteisistä kuluista.
Mukavaa viikon jatkoa sinulle <3
Anteeksi vastauskommentin viivästys! Viikonloppu ja alkuviikko menneet sairaalakäynneissä. Nyt jo mukavimmissa merkeissä.
PoistaFacebookin käyttöni liittynee varmaan tähän vallitsevaan elämäntilanteeseen, kokopäivätyön aikaa ja voimia vievään vaiheeseen, josta ei juuri voimia jää muulle. En kuitenkaan halua ajatella elämääni "sitten" meiningillä, vaan luotan tämän olevan vain se viimevaihe ennen seesteisempään kauteen siirtymisen. Seesteisemmässä vaiheessa blogiharrastuskin saa sitten näkyvämmän sijan.
Luotan joulupukkiin ja saavani Kolben kirjan :)
Linkki kuulostaa mielenkiintoiselta!
Kiitos, sitä samaa Leena sinulle <3
Minäkin olin lomalla pari päivää, ihanaa päästä päivänvalolla pihalle. Kävin katsomassa joutsenia, edelleen ovat rannan tuntumassa, koetin niille sanoa että lentäisivät jo etelään etteivät jäädy:)
VastaaPoistaKiva kuulla. Kyllä vaan parin päivän vapaat keskellä työviikkoa tekevät hyvää ja virkistävät mieltä!
PoistaMukavan leutoa on tämä loppusyksyn ja alkutalven taite, nautitaan!
Oi, kiva kun piipahdat välillä täälläkin, mukava kuulla kuulumisiasi.
VastaaPoistaFace on minulle jostain syystä kovin vierasta aluetta. Olen siellä, mutta vain korublogini kautta ja silloinkin käyn nopeasti linkittämässä päivitykseni. Olen miettinyt henkilökohtaisen profiilinkin luomista, mutta se on jäänyt...
Hyvää viikonloppua sinulle! :)
Kiva kuulla!
PoistaKauan meni minultakin ylittää facebookin kynnys. Mutta se on todella nopea ja vaivaton foorumi olla tekemisissä tuttujen kanssa.
Kiitos, sitä samaa sinulle Kaisa Reetta <3
Kivaa kuulla sinusta pitkästä aikaa! Minä en ole vieläkään facessa, vaikka siskoni sinne jatkuvasti houkuttelevat!
VastaaPoistaOlen ollut lomalla helteessä ja netinkin ulottumattomissa pari viikkoa, tekee ihan hyvää pitää siitäkin joskus lomaa!
Terveisin Eeviregina Windhoekista.
Kiva kuulla myös sinusta! Uskon vielä palaavani näihin blogi-kuvioihin kiireemmän helpottaessa.
VastaaPoistaKiitos terveisistä ja mukavaa joulukuun aikaa!
Täytyypä googlata tuo Windhoek
p2w67l2r81 x2m46x7c94 n6s85j8l71 e0g39l8l54 o3p24e4y96 w2x00r1c05
VastaaPoista