lauantai 10. toukokuuta 2014

KASVANUT LEHTIPINKKA KERTOO

Makuhuoneen kasvanut lehtipinkka kertoo olemassaolollaan omasta tilastani, väsymyksestä? Tuntuu kuin kulkisi koko ajan pari päivää (enempikin) ajastaan jäljessä. Ei oikein saa asioita reaaliajassa kasaan. No, tätä on kestänyt jo jonkun aikaa, 2010 vuodesta muuttuneiden työkuvioiden myötä. Vaikka jonkinlainen levollisuus ja luottamus omaan oppimiseen ja osaamiseen päivittäisessä työssä kantaa, tuntuu mielentaustalla kuitenkin rasittavan jokin luolakausiajalta tuntuva primitiivinen varuillaanolon tunne. Vapaa-ajalla saa kyllä työasiat mielestään, mutta ei kuitenkaan riittävästi heittäytymään omiin mieluisiin puuhiin tai tärkeisiin kotihommiin. Huomaa loksahtaneensa elämässään juuri siihen ”sitten kun” asetelmaan. Toisaalta sitä voisi nimittää myös uudeksi unelmaksi. Unelmaksi joka kantaa ja joltakin osin tulevaisuudessa varmaan myös onnistuu. Mutta siitä sitten joskus lisää.

Jihuu, Pekkaniska jälleen! Aina yhtä ihanaa päästä korkealle! Sainpa aikalailla hopeapajua siistimmäksi. Mies urakoi 92 vuotiaan setänsä talonmaalausta ja hankki nosturin siihen tarkoitukseen - käytti laitetta samalla meilläkin. Sillä aikaa kun mies oli maalannut talon päädyn ylhäältä, oli setä maalannut talon etuseinän ja kuistin rappusia käyttäen. 

12 kommenttia:

  1. Toivottavasti pikkuhiljaa helpottaa ja pääset kunnolla rentoutumaan, tai heittäytymään vaikka niihin puutarhahommiin.
    Tuollainen vehje meilläkin oli viime kesänä ja ehkä tänäkin vuonna, autotallin maalaus jäi nimittäin vähän kesken ja katot pitäis pestä...

    VastaaPoista
  2. Muutamasta asiasta helpottaa ja se on jo merkittävää se :)
    On se tuollainen nosturi mainio apu ja helpottaja. Oikein innostaa tekemään.

    VastaaPoista
  3. Uskon, että tuleva kesä tuo voimia ja energiaa elämääsi. Aurinkoisia päiviä odotellessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä myötä parempaan päin, kyllä! Huomenna laitan kesäloma-anomuksen, tarkoitus pitää juhannuksen jälkeen vähän lomaa :)

      Poista
  4. Niin, olen lopettanut lehtien oston ja tilaukset. Pojalta sain satoja (?) erilaisia lehtiä iPadiin, niitä joskus selailen. Tuo ettei osaa rentoutua on vähän naisten vika, ei miehet välitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän tulee lehtiä nykyään hankittua. Paikallinen sanomalehti tietenkin. Hesarin viikonloppu tilauksenkin lopetin. Sitä kyllä kaipaan. Juu, lehden lukeminen rentouttaa kuten hyvän kirjan myös.

      Poista
  5. Mulle tulee aika paljon puutarha- ja sisustuslehtiä, ja kiireisenä aikana vain selailen ne läpi. Syksyllä huomaan että ne näyttävät ihan uusilta, en muista niistä mitään...
    Tilaamme anopille paikallista lehteä ja luen sitä siellä ja työpaikallani. Meille tuli hesari vuosia, mutta lopetimme sen, kun tänne ei tuoda ollenkaan viikonlopun lehtiä.Kuka niitä enää maanantaina lukee?
    Voimia ja pirteyttä sinulle, onneksi on lupailtu lämpenevää ja voi olla enemmän pihalla!

    VastaaPoista
  6. Sama huomio, vuosiakin vanhat lehdet tuntuvat uusilta :)
    Hesari meillekin, mutta kun sitä jätepaperia siitä mahottomasti ja kalliskin, niin nyt vain paikallinen sanomalehti.

    Kiitos, hyviä ja muavia kevään puuhailupäiviä sinullekin!

    VastaaPoista
  7. Kovalevy on liian täynnä, sitä pitäisi saada välillä tyhjentää, riittävän pitkään. Huomaan omalla työpaikalla, miten yli nelikymppiset rasittuvat työn lisääntymisesta ja kaikesta uudesta selvästi enemmän kuin nuoremmat. Ja uutta tulee koko ajan. Vaikka se on mukavaa, se kuormittaa päätä.

    Kysyn aina joka toinen viikko maanantaisin itseltäni, eikö mun tosiaankaan tarvitse mennä sinne tänään;)

    VastaaPoista
  8. Kovalevy täynnä, totta. Saman huomion olen itsekin tehnyt yli nelikymppisten rasittumisesta. Ehkä tietoisuus siitä, että samanlaisia muuttuvia/lisääntyviä työkuvioita on edessä vielä parikymmentä vuotta. Näin eläkeäajan lähestyessä jo ajatus siitä tuntuu helpottavalta.

    Hyvän valinnan olet tehnyt!

    Ihanaa, huomenna viikonloppua kohti ja lyhyen työpäivän jälkeen kampaajalle!
    Ja hellettäkin luvissa!
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Voi, miten ihana hopeapaju teillä on pihan komistuksena!

    Tuo 'varuillaanolo' on minullekin tuttu, hyvin epämääräinen tunne... Ei se aina ole läsnä, mutta tunnistan, mistä puhut!

    Toivotan hyvää viikonloppua! :)

    VastaaPoista
  10. Vanha hopeapaju. Roskaavakin :)
    Vielä tällä iällä sellaisia tunteita, huoh. Kehittämisen ja kehittymisen paikka päästä turhasta painolastista.

    Kiitos, nautitaan kesäisestä sunnuntaista!

    VastaaPoista