keskiviikko 2. tammikuuta 2013

VUODENVAIHTEEN VAIHEITA


Ei ole millään saanut itsestään irti sen vertaa, että olisi saanut  blogipostausta tehdyksi.Joulun jälkeen alkoi tapahtua monenlaista, joka vei ajan, huomion sekä energiat. Perjantaina töistä kotiuduttua alkoi vähitellen kuumeinen flunssa. Sitä on sitten piisannut ja vieläkin vaivaa. Tulehdusarvon  mukaan ei ainakaan keuhkonkuumetta. Joten virusperäistä vaan, hyvä. Mutta kyllä on lihaksia pakottanut ja muutenkin oloa pitänyt kurjana.

Maanantaina mies meni sovittuun varjoainetutkimukseen. Yllättävää kuultavaa, kun sieltä soitti ja ilmoitti toimenpiteen tarpeellisuudesta, pallolaajennussuunnitelmista. Lääkäri oli antanut vaihtoehdot: muutama pallolaajennus heti tai ohitusoperaatio kuukauden kuluttua. Mies päätyi pallolaajennuksiin. Iltapäivällä ilmoitti sitten onnistuneista operaatioista – olivat saaneet kaikki suonet avatuksi, eikä siten ohitusleikkaukseen tarvetta. Eilen, Uudenvuodenpäivänä pääsi kotiin. Kyllä vain, tuntuu suurenmoiselta, kuin olisi lahja saatu! Mutta ei tällaista voi mihinkään arvoesinelahjaan tai lottovoittoon verrata, on arvossaan paljon enemmän  jotain muuta ja arvokkaampaa.

Äitini joutui myös  maanantaiaamuna uudelleen sairaalaan -  sydänvalvontaan saakka. Suunnitelmissa nyt hänellekin sydänoperaatio OYS:ssa. Lähden sinne sitten mukaan. Olen täysin luottavainen, että kaikki menee hyvin. Vuodenvaihteen ja alkuvuoden tapahtumat ovat  koskettaneet, ei ylidramatisointia aiheuttaen, vaan hyvän elämän merkitystä  pohtimaan ja siihen pyrkimään. 

15 kommenttia:

  1. Kylläpä sinulla on samanlaisia kuulumisia kuin minullakin. Olen myös sairaslomalla ärhäkän flunssaviruksen vuoksi.Jo kolmas petipäivä menossa, tänään jo jalkeillakin välillä. Isäni on sairaalassa ollut jouua edeltävästä perjantaista asti. Jalkaan tehty verisuonten ohitukset, mutta eivät ole auttaneet. Jalan amputointi edelleenkin uhkaa. Eikä sekään ole varmaa pystytäänkö sitä edes tekemään isän huonon kunnon vuoksi. Äidin yksinasuminen huolestuttaa, nytkin mies lähti sinne ajamaan kun oli jotain ongelmia talon kanssa. Voivoi!Tällaiset asiat pistävät kyllä asiat taas tärkeysjärjestykseen. Vaan taitaa meillä molemmilla se tärkeysjärjestys olla muutenkin selvä. Täytyy vaan välillä miettiä uuta ja tehdä asioita joista saa energiaa ja voimaa. Ja elää päivä kerrallaan. Hoidettava asiat sitä mukaa kun ne eteen tulevat ja iloittavakun asiat menevät hyvin! Niinkuin miehesi operaatiot! Voimaa uuteen vuoteen Rita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, nyt asiat tärkeysjärjestykseen! Sain töihin onneksi helpotusta ja huomenna sijainen tulee perehtymään. Ajattelin huomenna mennä töihin, hirvittää. Nytkin pari tuntia ole vain nukunut...
      Mietinnän alla on monta asiaa. isäni on vanhan ajan miehiä, joka asuu omassa kodissa viimiseen saakka. Äidin kanssa tulevaisuutta mietimme ja olisi valmis jo johonkin palveluasumismuotoiseen. Vaan eipä niihinkään niin vain mennä. Uskon asioiden taas järjestyvän, vaikka nyt kaikenlaista yhtäsikaa pukkaa.

      Kiitos samoin, voimia ja kaikkea hyvää uuteen vuoteesi!

      Poista
  2. Toteutui tuossa taas se vanha sanonta ei kahta ilman kolmatta. Toivottavasti saatte kaikki yhtäjalkaa nyt toipuakin.

    Hyvää alkanutta vuotta, Rita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä toteutui!
      Nyt vain nukun ja kerään voimia.
      Mies on operaatiostaan hyvin toipunut ja äitikin jo paremmin hengittelee.

      Kiitos, samoin sinulle Katriina!

      Poista
  3. Nopeata toipumista ja siunattua uutta vuotta toivottelen teille kaikille kolmelle! <3




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!
      Parempaan suuntaan koko ajan mennään, onneksi.

      Poista
  4. Jopas teillä on ollut tapahtumia! Asiat tosiaan menee uuteen järjestykseen, kun tulee tuollaisia pysähdyksiä.
    Mulla on vieläkin takaraivossa painajaisena neljän vuoden takainen aika. Mies joutui ihan yllättäen pallolaajennukseen 45-vuotiaana, samaan aikaan äitini sai sydänkohtauksen kotona ja vietiin Ouluun operaatioon. Ja heti perään anoppi sairastui syöpään. Minä kuljin talosta toiseen ja jaoin lääkkeitä ja kuljetin sairaalaan vuorotellen... Huh ja kammoan yli kaiken sairaaloita ja verta ja operaatioita! Pakko vaan oli toimia.
    Toivotaan teille kaikille terveyttä ja voimia ja parempaa huomista ja koko tätä vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jo oli sinullakin yhdelle kertaa tapahtumia! Ja nuorenapa pallolaajennukseen! Jälestäpäin ajatteleekin sitten kaiken läpikäyneenä, että sitä vain toimi kun toimittava oli. Väsymys ja liikutus voivat tullakin sitten "hiljaisemmalla hetkellä".

      Miehen suvussa on ollut sydänpysähdyksiä ja äkkikuolemia. Sepelvaltimotukokset yleisesti olleet syynä. Ensimmäinen pallolaajennus miehelle tehtiin liki 10 vuotta sitten, > 50 vuotiaana. Hän ei ole koskaan tupakoinut ja nuorena harrastanut urheillua. Olen itse työskennellet nuorena hoitajana sydänosastolla ja -valvonnassa. Niistä vuosista hoitotyössä on tapahtunut hurjaa kehitystä. Totesinkin miehelleni ja pojalleni, että nykyisenlainen sydänosasto ei aiheuta minulle minkäänlaista ahdistusta tai herätä dramaattisia tunteita.

      Kiios! Luulisi kiintiön nyt sairastelulta olevan vähäksi aikaa täysi.
      Oikein hyvää uutta vuotta sinullekin!

      Poista
    2. Miehenkin suvussa on paljon sydänsairauksia ja hänen isänsä kuoli siihen 44-vuotiaana.
      Sinulla on sitä tieto-taitoa tältä alalta, mutta mua on aina hirvittänyt kaikki sairaalaan liittyvä...
      Kaikkea hyvää teidän elämään!

      Poista
    3. Geenit ne paljon merkitsee.

      Kun, tiätää kuinka paljon sydänhoidon puolella on kehitytty, tulee niin kiitollinen mieli kaikesta siitä.

      Kiitos!

      Poista
  5. Huh, teillähän on ollut monenlaista. Terveempiä päiviä tälle vuodelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä on!
      Nyt, kun oma flunssakuumekin alkoi hellittää, valostui myös elämä ja asiatkin.

      Kiitos!

      Poista