lauantai 10. marraskuuta 2012

Düsseldorfissa


Olipa onnistunut Düsseldorfin reissu, kerta kaikkiaan! 
Keskiviikon varhaisella lennolla Kruunupyystä Tukholman Arlandaan ja sieltä Düsseldorfiin.                                                                Näppää kuvat isommiksi
Lentoasemalta metrolla/Ubahnilla kaupungin keskustaan ja varaamaamme hotelliin, helppoa. 
Helppoahan se, kun mies innokkaana ja osaavana kuin matkaopas, tietää reitit ja kadut tuosta vaan.


Aivan ensiksi Hubert von Goisernin upeasta konsertista. 
Konsertti paikka oli Mitsubishi Electric Halle. Se oli hotelliltamme muutaman metroasemapysäkin päässä. Varauduimme hyvissä ajoin paikalle. Useampien pääovien ansiosta sisäänkäynti kävi vaivattomasti ilman tönimisiä tai ahtautumista.

Isossa odotusaulassa näkyi jo yleisöä odottelevan…Tunnelma vaikutti rennon iloiselta ja odottavalta.
Lähes koko odotusaulan levyisen baaritiskin edessä oli lukuisia ja pitkiä jonoja.

Mutta saksalaisella ripeydellä ne etenivät tosi reippaaseen tahtiin ja mekin saimme lyhyen  ajan kuluessa oluttuoppimme.
.
Olimme varanneet hyvät istumapaikat

Saimme nauttia aivan ihanasta konsertissa! Ohjelmisto oli meille jo ennestään tuttu. Mutta kuulla nyt kaikki se livenä paikan päällä, mahtavaa! Ja niin tuntuivat kokevan monet muutkin  tuhannet kuulijat.

Ja nämä herrat, joiden nimeä en nyt millään osaa oikein muistaa, tulivat konsertin jälkeen meitä puhuttelemaan. Kysyivät saksaksi jotain konsertista. Kun pahoittelimme, että emme osaa saksaa, vaihtoivat englanninkieleen ja arvelivat meidän olevan ehkä itävaltalaisia. Itävaltalaisia siksi, että ymmärrämme varmaan laulujen sanoman, toisin kun he saksalaiset. Kerroimme, että emme mekään laulujen sanomasta mitään ymmärrä, koska olemme suomalaisia, musiikki meille vain merkitsee.
Siitäkös sitten riemu repesi ja keskustelua syntyi. Arvelivat meidän olevan lomareissulla ja päähänpistosta konserttiin joutuneen. Herrat sitten vielä selittivät omaa uteliaisuuttaan ja kertoivat olevansa paikallisia radiotoimittajia Radio Ein sellessä  vai täällä (?) ja kyselevän siksi kuulijoiden vaikuttimia.
Kehottivat kuuntelemaan aamuradiota, kun kertovat tavanneensa suomalaispariskunnan, jotka varta vasten olivat tulleet sinne saakka konserttiin. Vielä kysyivät, mitä pidimme heidän kaupungistaan ja mistä erityisesti. Yritin selittää miltä nyt tuntuu tällaisesta kylmästä, pimeästä, maalaiskylästä ja metsän keskeltä  tulleena olla Düsseldorfin kaltaisessa kaupungissa…
Kaiken kaikkiaan mahtavan konsertin lisäksi mielenkiintoinen ja hauska  episodi.

4 kommenttia:

  1. Kivaa että matkanne oli onnistunut!
    Matkan muisteloilla jaksaakin pitkälle tätä synkkää ja pimeää marraskuuta!

    VastaaPoista
  2. Kyllä tästä iloa riittää ;)
    Erityisen tyytyväinen olen siitä, että vahvistui se käsitys, että näin läheltä, Kruunupyystä voi kätevästi ja nopeasti päästä Euroopan sydämeen!

    Ja kohta jo joulunaika valoineen, joten kyllä tämä tästä.

    VastaaPoista
  3. Olipas varmasti mukava irtiotto syksystä, ja todella hyvä syy vielä aina on musiikki, tehdä pitempikin matka ! Kiitos vain, oli minulle uusi tuttavuus tämä reissunne kohde musiikillisesti. Onneksipa tässä joskus löysin tämän blogisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä juuri oli!
      Tämä itävaltalainen maailmanmies ja musiikkinsa on kyllä harvinaista näillä leveyksillä. Itävallassa ja ympäröivissä maissa on suosittua. Vaan eivät ilmeisesti saksalaisetkaan ymmärrä teksteistä mitään, kun vanhalla itävallan murteella laulavat. Musiikki on kansanmusiikin, jazin ja rokin sekoitusta, loistavan onnistuneesti.
      Tosi mukaansatempaavaa!

      Kiva, jos blogini ilahdutti!
      Kiitos käynnistä ja käyhän vastakin!

      Poista