..eikös vain... Kaupunkireissulla tyttären kanssa Agathasta löytyivät nämä erään jäämistön joukosta. Siellä oli kasa tämän tyyppisiä aurinkolaseja (70-luvulta?) ja bongasin nämä. Heti kun ne nenälleni asetin tapahtui jonkinlainen persoonallisuusmuutos - aloin diivailla. Tuntui hauskan vapauttavalta olla jotain muuta kuin oma harmaa itsensä. Prinssessaleikit tuntuivat lapsena hienolta kokemukselta. Näin aikuisenakin olisi tervehdyttävää (osata) silloin tällöin vielä leikkiä. ;) Mikä rooli sinua miellyttäisi?Laukku pakattuna ja kohti Helsinkiä...jihuu!
Rita, olen ostamassa jälleen kerran jättimäisiä aurínkolaseja, uusia. Siis olen sitä tyyppiä, jolle ne sopivat just jetsulleen eli näytän niissä vähän ja sopivasti diivalta eli sama rolitus kuin sinulla;-)
VastaaPoistaMuistetaan kuitenkin, että on tutkimuksia, joiden mukaan aurinkolasien käytöllä voi siirtää, hidastaa tai jopa estää kaihia.
Ikävää, että tuota kaihia piti tuoda tähän diivajuttuun, mutta kun toiset pitävät laseja vain brassailuna...
Mukavaa viikonloppua, Rita!
Leena: omalla kohdallani ajattelen ison käsilaukun ja aurinkolasit eduksi, näytän sitten itse vähän pienemmältä;)
VastaaPoistaTuo kaihiteoria on jäänyt itseltäni huomaamatta. Aivan järkeenkäypää.
Totta kai koetaan brassailuna! Onhan monet hienot elokuvat diivan elkeisin naisin, sitä olleet luomassa. Se on oikein kivaa vain.
Ei muuta kuin kevät rintaan leena ja brassaillaan!
Maaretta: niin, 70-lukua, nuoruuttamme!
VastaaPoistaNo korkokengät tietenkin saa meissä diivan esiin, totta! Ja ne kopisevat kannat...