NIIN ITSEÄNI

On se, tämä elämä! Välillä mennään niin pohjamudissa ja tullaan taas takaisin todellisuuteen – tyytyväisyyteen. Monenlaiset asiat ja vastuunottamiset ovat lähiaikoina mietityttäneet, että ovat vallan jo voimiakin vieneet. Nyt helpottaa. Tapanani ei ole väistellä (vastuuta) eikä kuikkia mistä aita olisi matalin, mutta luovuttamisenajatus on mielessä käynyt. Hei, näinhän on käynyt monesti aikaisemminkin – vaikeuksien kautta voittoon! On vain käytävä epämiellyttäviä asioita läpi…rehellisesti. Nyt, mankelinläpi selvittyään, tuntee liikuttunutta tyytyväisyyttä.

Äidin terveydestä ja jaksamisesta on ollut myös huolta, vaikka lääkitys näyttääkin tepsivän. Päivittäin työstä tultuani olen häntä käynyt katsomassa. Tänään aioin toimittaa hänet sairaalaan. Mutta niin oli piristyneempi ja parempi ja kielsi moiset suunnitelmani. Helpotti nähdä hänet taas lähes entisellään.


Töistä kotiin lähtiessä poikkesin tähän laukkuliikkeeseen. Jo aikaisemmin olin mielenkiinnolla pannut merkille nuo ihastuttavat laukut liikkeen ikkunassa. Nyt vasta oli aikaa käydä niihin lähemmin tutustumassa. Olin aivan hurmiossa. Laukut olivat juuri niin itseäni, juuri sellaisia jotka heti tuntuvat aivan omilta.Tällaisesta käytännöllisestä ja sopivankokoisesta olen haaveillut. Tänne mahtuu kätevästi A4 kansiokin. Ja väri, tietenkin kahvinruskea! Elämä on ihanaa!



Laukkuliikkeen näyteikkunan laukut herättivät muistot viimekesän New Yorkin matkasta ja näistä näyteikkunan asusteista ja laukuista... Nämäkin olisivat niin itseäni. Mutta raha ratkaisee...