sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

TÄYTEINEN VIIKKO

Täyteinen viikko monella tapaa, niin kiireen, tapahtumien kuin lähes murheen, mutta kääntyen lopulta helpotuksen iloksi. Kaikki alkoi sunnuntai-iltana äitini puhelinsoitosta, jossa kertoi olevansa huonovointinen ja kipeä. Helteen aikaansaamaa kuivumista ja sitä rataa…? Kotikonstiset hoidot; juottaminen ja suolasillinsyöttäminen eivät tuntuneet tepsivän. Sairaalaan oli mentävä ja hyvä niin. Siellä sitten selvisikin varsinaisissa verikokeissa paljon vakavammasta olevan kyse…

Viikko kului sairaalassa tutkimuksissa ja hoidoissa. Töistä päästyäni kävin sairasta päivittäin tapaamassa. Jälleen sain kokea saman ihmeellisen helppouden- ja taakattomuudentunteen, jota olen kokenut aikaisemminkin hänestä (vähän tarvinnut) huolehtiessani. Että jotkut osaavatkin olla niin helppoja ja kiitollisia!? Yleensä tällaisia ihmisiä sanotaan myönteisiksi. Sitäkin, mutta minusta siinä on kyllä kysymys vielä syvemmästä, vahvasta rakastamisen kyvystä.

Viikkoa varjosti tehtyjentutkimustulosten pelko. En suostunut millään uskomaan minkään vakavantaudin mahdollisuutta, kun ei näissä geeneissä ennenkään...
Oli helpottavaa saada perjantaina lopulta kuulla lääkäriltä hyviä uutisia.

Noissa viikonlopun helpottuneeniloisissa tunnelmissa oli sitten kiva lähteä miehen kanssa aiotulle Helsingin matkalle perjantai iltapäivällä. Juna vei Kokkolasta Helsinkiin neljässä tunnissa, jihuu!


Sopivasti kerittiin vielä kauppojen aukioloaikaan. Noh` mies ei nyt niin olisi perustanut…mutta pysyi kuitenkin kuvioissa mukana. Koko kaupunki tuntui olevan yhtä ALE-katua. Minulle riitti jo pelkkä SOKoksen ale-kierros. Ja sielläkin kiertelin hyvin harkitsevasti ja valikoiden.
Meillä ei ollut mitään erityistä etukäteissuunnitelma viikonlopun vietosta Helsingissä. Mukavaa vain välillä vaihtaa maalaismaisemasta pääkaupunkimaisemiin ja viettää pariyötä hotellielämää sekä nauttia hyvistä illallisista. Toki Helsingin Sanomista tutkimme kulttuuritarjonnasta. Esplanadin kahvilassa ja Akateemisessa kirjakaupassa pitää aina pääkaupungissa käydessä saada nauttia. Vaan nytpä jotenkin helle ja muu hulvattomuus sai tämän tavan toteutumatta? Esplanadin kahvilaterassi näytti ikävän ahtaalta, ei ihmisistä, vaan katutyön alla olevan aitauksen johdosta. Mutta illallisen jälkeen lämpimässä kesäyössä oli ihanaa vielä istuskella Strindbergin kahvilaterassilla.



Verkainen kuljeskelu; näyteikkunakierros ja ihmisten parissa liikkuminen, käy hyvästä aperitiivista tai ainakin herättää ruokahalun.

Espan lavalla… punapukuinen napatanssija, erittäin viehkeä ja kauniisti tanssiva nainen, tykkäsin. Homma hanskassa - näytti olevan monen miehen mieleen.

Sofi Oksasen fani? Ihanan iloiset nuoret naiset kertoivat viettävänsä diarapäisen ystävänsä polttareita…

Mies kävi Fatserin musiikkiliikkeessä sillä aikaa kun minä tutustuin Onervan aikaiseen Helsinkiin ja etenkin sen itsenäisiin, naimattomiin, esiliinoja ja ennakkoluuloja vailla oleviin naisiin täällä. Harmillista, että en huomannut ottaa kierrokselle itsensä Anna Kortelaisen kertojaäänellä varustettua ääniopasta.
Syönnin päälle ei paranisi heti mennä maata… Päivällä kaupungilla kävellessä mies huomio tämän Birdlandin ja ajattelimme siellä ehkä käydä, kuten sitten toisena iltana kävimmekin. Osoittautui oikein mukavaksi tapahtumaksi, hyvä ammattitaitoinen muusikkoporukka soitti miellyttävästi tuttuja jazzklassikoita. Viihdyimme kuunnellen kokoonpanon soittoa loppuun saakka. Neljään saakka emme sentään jaksaneet, johon ohjelmaa olisi ollut.
Taas niin onnistunut pikku reissu, yhteinen viikonloppu ”naisen ehdoilla”, kiitos ihanan mieheni!

11 kommenttia:

  1. Ei ollenkaan hassumpi reissu, tuollaisesta nauttii täysin siemauksin, kun ei kovin usein pääse:) Olen päässyt käymään Helsingissä vain kerran vuodessa, kun poikani käy sieltä meilläå kerran kuussa.

    VastaaPoista
  2. Katriina; näin on! Kerran vuodessa ainakin on pääkaupunkiin päästävä. Ihanaa, että poikasi käy kotona kuukausittain!

    VastaaPoista
  3. Kyllapas tuntui olevan ihana kaupunkireissu.Minakin tassa suunnittelen lahtevani viela kaymaan pääkaupunki Oslossa talla viimeisella lomaviikollani, vaan koiran synnytys alkaa mika paiva hyvansa, niin voi matka jaada tekematta...

    VastaaPoista
  4. Kivalta kaupunkilomanne kuulostaa!
    Helsingissä on paljon nähtävää. Olemme joskus ohikulkumatkalla pyörähtäneet siellä, mutta tarkempaan kaupungin tutkimiseen on jo aika kauan.

    VastaaPoista
  5. Helsinki viikonloppu tekee hyvää sielulle ja ruumiille...me käydään aika usein..poika asui ennen pääkupungissa nyt Lahdessa. Mutta stadiin on päästävä aika usein..edelleen.
    Mukavaa kun potilaalla ei vakavampaa ja on toipumaan päin.

    VastaaPoista
  6. Lomamatkasi kuulosti rentouttavan mukavalta.
    Matkalla murheet väistyvät. Mukava, että äidilläsi ei ollut mitään vakavampaa.

    VastaaPoista
  7. Tosi ,kivalta tuntui teidän viikonlopun juttu hesassa!
    Ja voi miten ihana asia, että äitisi sairaus ei ollut mikään vakava juttu.
    Lähimmäisistään on aina huoli, on sitten nuorempia (lapsiamme) tai sitten vanhempiamme!Tai muuten läheisiä ystäviä ja muita sukulaisiamme.
    Aina sitä toivoo kaikkien parasta ja sitä, että kaiki saisi olla terveenä, mutta aina ei kuitenkaan niin käy.
    Silloin ne ystävät ja sukulaiset saavat olla niitä tukijoita, mitä me tarvitseme aina elämämme karikoissa...
    Mutta hyvää kesää sulle ja olikin ihana kuulla, että äitisi ei ollutkaan sitten vakavasti sairas!

    VastaaPoista
  8. Tuula; ihana oli, kyllä. Vieläkin tyytyväisyydestä täällä kotona myhäilyttää. Onko sinulla sieltä Osloon kuinka pitkästi?

    Susanna; Helsingissä kannattaa oleilla pitempäänkin. Vasta näin "aikuisiässä" aloin kaupunkiin paremmin tutustumaan. Nyt saan miehenkin asiaan jo innostumaan, kiva. Sitten eläkeläisinä ravataan siellä alvariinsa, kun junamatkat halpenevat.

    Krisse; juuri näin! Kyllä on kiitollinen mieli kaikesta; matkasta ja toipumisesta.

    Arleena;Oli todella rentouttava ja mieltä piristävä matka, lomasta kävi. Kyllä tässä jo ehti käydä melkoisessa murheen alhossa. Nyt kiitollisena elämästä entistä täydemmin nauttien.

    VastaaPoista
  9. Harakka;juu kivaa oli!
    Kyllä se pysähdyttää, vakavan sairauden uhka. Ja voi kenellä se jopa toteutuukin - silloin ystävien ja läheisten tuki on välttämätöntä.
    Kiitos toivotuksestasi, tämä kesä tuntuukin entistä ihanammalta.

    VastaaPoista
  10. Olipa huojentavaa lukea, että äitisi tulokset olivat sitten hyviä! Kauniisti kirjoitit äidistäsi, onnellista kun on tuollainen äiti. Kiva että matkanne oli mukava, Birdlandissa pitää itsekin joskus käydä, rakastan jazzia.

    VastaaPoista
  11. Pellon pientareella; juu, nyt ei pikkumurheet tunnu. Ikääntymisen myötä olen oppinut järjestämään tällaisia pikku lomia ja saanut miehenkin niihin innostumaan. Birdlandissa oli lämminhenkinen tunnelma.

    VastaaPoista