Työntouhussa murhe pysyi loitolla, mutta töistä kotiin ajaessa suunnaton alakulo ja murhe sai vallan. Valpas kasvojenilme valahti – suupielet kääntyivät veltosti alas. Itku sai tulla.
Poika soitti myöhään keskiviikkoiltana. Tapansa mukaan rauhallisesti, kuulumisia kysellen. Sanoi sitten kertovansa raskasta viestiä. - Eivät sitten tule Belgiasta ystävämme, Clo on poissa. .. Tosiasiat kuultuani ja puhelun päätyttyä pääsi tuskanhuuto ja itku. Työntouhussa murhe pysyi loitolla, mutta heti tilaisuuden tullen se valtasi mielen. Tiistai-iltana olin laittanut iloisen sähköpostiviestin jälleennäkemisen ilosta, siihen ei vastausta kuulunut, eikä enää koskaan kuulu...
Työntouhussa murhe pysyi loitolla. Tänäänkin paljon tekemistä, saatava pöytä puhtaaksi ennen lomalle jäämistä. Järjestettävä asioita mallilleen, että tiimit työssään hyvin pystyisivät toimimaan. Monenlaisia odottamattomia ja hankalia asioita selvitin ilolla, sydämenäänellä.
Voi tätä elämän mysteeriä… Itsellä on kaikki niin hyvin ja ihanasti, vaan surulliseksi ja toimettomaksi nyt ystävän menetys vetää. Saa itkeä, saa itkeä.
Itke. Ja iloitse että saitte tuntea toisenne.
VastaaPoistaItku helpottaa. Tällainen sanoma pysäyttää aina. Sitä tuntee oman rajallisuutensa konkreettisesti.
VastaaPoistaVoimia sinulle. Muistot säilyvät.
Voi sua...itke vaan, se helpottaa aina!
VastaaPoistaOtan osaa suureen suruusi, ja voin pikkasen tuntea sitä samaa tuskaa, mitä sä nyt meet läpi.
Multa on niin monta rakasta lähtenyt pois vuoden aikana. olen joutunut monelle rakkaalle sanomaan hyvästit..
Oli ihanaa, että sait tuntea hänet, iloitse siittä.
Ja hänellä on nyt kaikki hyvin, hän on jossain parhaassa paikassa, ja hänellä on hyvä olla, usko pois.
Voimia sinulle oikein paljon...
Kiitos myötäelämisestä ja jakamisesta. Taas itkua väännän kommenttejanne lukiessa ja niihin vastatessani.
VastaaPoistaHannele; itku on saanut tulla ja hyvä niin. Iloitsen tästä ystävyydestä - opin paljon taas elämästä.
Arleena; helpottaa, totta. Itku on oikea ja luonteva tapa kestää surua. Pysähdytti todellakin ja nyt on oltu kuin pienessä tyhjiössä. Tänään on ollut niin paljon monenlaista tekemistä, että murheen on voinut pitää loitolla. Mutta ei sitä saa paetakkaan. Hyvät muistot säilyvät ja lopulta juu ne nousevat kantavaksi voimaksi.
Harakka; itkenkin ja on se helpottanut. On sinullakin ollut surua, voin kuvitella...
Lohduttaa ajatus, että ystävällä on nyt kaikki hyvin.
"Aurinko laskee, jo pitenee varjot. Aika on eron ja jäähyväisten. Poissa on ystävä kallehin."
VastaaPoista- Kari Rydman -
Leena, Näin juuri, kiitos. Varjot tuntuvat tunkevan läpi nyt kaiken ilon ja alkukesän ihanuuden...
VastaaPoistaItke vaan se helpottaa...
VastaaPoistaKrisse; totta, se helpottaa.
VastaaPoista*halaa hiljaa*
VastaaPoistaKiitän Una hiljaa
VastaaPoista