IHANA HAASTE

Hei kaikille!

Vaikka itse olen ollut laiska osallistumaan kaikenlaisiin haasteisiin, panen nyt tämän oman haasteeni kiertämään. Tähän haasteeseen voi osallistua joko runolla tai pakinalla tai sitten pelkästään kuvalla ja otsikolla. (Jos, itse osaisin kuvata, olisivat nämä ihania aiheita). Valitse siis kuusi mielestäsi ihanaa tuoksua ja kerro tai kuvaa ne ja lopuksi mielestäsi yksi kaikista ihanin tuoksu.



IHANA TUOKSU


Vastakeitetyn kahvin tuoksu, aina yhtä mieluisasti yllättävä tuoksu, joka saa meidät iloisesti ihmetellen pysähtymään ja nuuhkimaan tarkemmin sen alkuperää? Takuuvarma mielenkohottaja ja myönteisten tunteiden herättäjä. Kiireeltä rauhoitettu kahvihetki, tavallisen arkipäivän kohokohta. Hyvän eleen osoitus itselle yksikseen tai työporukan ja ystävien kesken.

Sikarin tuoksu herättää mielikuvan jostakin totuttua arvokkaammasta ja hienosta kokemasta. Se palauttaa eräitä muistoja ja tuoksuja lapsuudesta…kotoa. Kuinka keittiö oli täyttynyt hilpeästi meluavista miesäänistä ja metsästäjien vihreiden sarkapukujen hajuista. Ruokapöydässä oltiin edetty jo jälkiruokaan…Kuului tyytyväisiä wunderschön huudahduksia. Pyöreänaamainen punakka saksalaisherra hymyili aurinkoisesti kurkottaessaan ottamaan tarjotusta puurasiasta isoa sikaria. Hetkeksi puheensorinan katkaisi herrojen syvän nautinnolliset huokaukset heidän sytyttäessään paksuja sikarejaan. Vintinportailta kiinnostuneena tarkkailevaa tyttöä väkevä sikarinsavu miellytti. Sikarinsavu - isomahaiset, punanakat tyytyväisyyttä huokuvat miehet, tuntuivat hänestä tästedes liittyvän erottamattomasti yhteen. Havainto kiehtoi ja hymyilytti - hymyilyttää edelleenkin.

Joulukuusen tuoksu vasta saa todellisen juhlan aikaiseksi. Kaiken puunaamisen ja joulua edeltäneen mukavan hössötyksen jälkeen joulukuusella luodaan se viimeinen loppusilaus. Joulukuusen tuoksulla on meistä monelle limbisellä vyöhykkeellä melkoisen vahva vaikutus. Muistojamme herkistävällä tuoksulla koemme yhä uudelleen saman ihmeellisen lapsenjoulun.

Koivun tuoksu, kesäsateen jälkeen nostattaa elämänvoimaisen tunteen. Sateen sisälle pakottamana tuntee kuin luonto olisi järjestänyt lähestymiskiellon kesään. Mutta auringon jälleen paistaessa ja nuuhkiessaan ahnaasti tuota huumaavan eteeristä elämäntuoksua, kokee taas suurenmoisen vapauden tunteen - elävänsä täysillä. Kuinka elämä on juuri tässä ja nyt - itse siinä!

Voiko joku paha haju olla ihana? Maaliskuinen lannan haju…aah. Nostattaa hellyttäviä tunteita ja muistoja nuoruudesta. Kuinka joskus ikuisuuksia sitten, kaukana Oriveden Opistolla sivistymässä ollessa, pakahduttava koti-ikävä sai valtaansa. Oli lähdettävä ulos. Käveltävä erästä tiettyä reittiä, pysähdyttävä sen varrella olevan navetan taakse ja haisteltava. Navetan ja lannan haju lohduttivat, lievitti ikävää ja ahdistusta. Hetki, viivyttely tutulta tuntuvassa hajussa, palautti mielenrauhan ja ilon. Tuneyhteys omiin juuriin oli palautunut.

Suolaisen meren tuoksu…nainen minussa herää kesän myötä! ”tulisit nyt, olisit tässä…”

Kaikista ihanin tuoksu elämässä? Tiedän, olen haistanut. Vauvan tuoksu - siihen liittyvä järisyttävä kokemus, katsekontaktissa luotu yhteys sylilapseen, koko kosmosta syleilevä pyhä rakkaudellinen hetki.