perjantai 24. huhtikuuta 2009

SE ENTINEN ... - NYKYINEN

Hei ystävät! Paljon on ehtinyt virrata vettä kevätpuroissa, eli aikaa kulua viimeisestä postauksestani. Loppuviikon kolme työpäivää verottivat kummasti aikaa ja voimia. Etenkin, kun työskentely tapahtui vieraammalla työmaalla. Mutta oikein mukava kokemus. Perjantaiaamuna oli mahdollista kokea aivan mahtava elämys, pyöräillä työmatka. Edestakaisesti matkaa kertyy viisi kilometriä, helppo siis. Mikä nautinto; lintujen moniääniset liverrykset, havumetsän ja multavan pellon tuoksut, aah. Harvinaista herkkua meikäläiselle, joka työnluonteen vuoksi aina joutuu autoa käyttämään.

Poika hankki meille uudet näytöt. Tässä on kuvat entisestä ja nykyisestä. Nämä Aatamin aikaiset monitorit ovat olleet meillä aivan 1990-luvun alusta alkaen. Hyvin ovat tehtävänsä suorittaneet, ei valittamista. Tarve muutokseen ja uusien hankkimiseen lähti enemmänkin sisustuksellisista tarpeista, myönnän. Tunnistan itsessäni tällaisia naurettavia piirteitä; kuohuviinipullon saatan valita sen vuoksi, kun passaa niin hyvin sohvakalustoon, auton ostaa sen tuoksun perusteella. Ja pitkässä juoksussa nuo hepposelta vaikuttaneet valintakriteerit ovat osoittautuneet muiltakin osin täysin onnistuneiksi; kuohuviini oli tosi hyvää ja auto on pelannut kiitettävästi.

Niin, lähtökohtaisena vaikuttimena uusien näyttöjen hankinnalle oli siis sisustukselliset tarpeet/paineet. Jo pitemmän aikaa ovat ahdistaneet nämä massiiviset (monitori)möykyt tässä työpöydällä. Muutenkin tämä, pojan entinen ”digitaalikeskukseksi” nimitetty, huone vaatisi perusteellisempaa remonttia ja kaunistamista. Aloitinpa sitten näin ”näyttävästi”. Tai paremminkin, mieshän se ensin ehdottikin ja heti innostuvana otin puhelun pojalle ja pyysin tilauksen tekemään. Eilen toi sitten paketit ja tytär näppäränä asensi heti (innostus J) omani paikalleen. Täytyy tyytyväisyydellä todeta, että kylläpä onkin parempi näyttö vanhaan verrattuna. Koen hyötyneeni kaksin verroin, keventyneen työpöydän ja huoneen ilmeen lisäksi sain mahtavan hyvän näytön, jota mielikseen käyttää!

Ja kuin sokerina pohjalla tämä tyttäreni tekemä tuunaus näytön työpöydällä, jes!

6 kommenttia:

  1. Olipas kaunis näyttöruutu, kissa hienosti kuvattuna. Tuota mielii pitää auki, on kuin taulu.
    No näytönsäästäjä tietysti nappaa joskus levähtämään. Tulikin mieleen, että pitää vaihtaa talvikuva keväisemmäksi.

    VastaaPoista
  2. Litteä laajakulmanäyttö rulettaa! Meillä myös, oli aikanaan ihana päästä siitä mötikästä eroon. Komea kissa, onko omanne? Pieni remontti lasten lähdettyä virkistää kummasti huoneita. Nyt ihmettelen minäkin, miten tulimme ennen toimeen ilman työhuonetta.

    Langaton uusi näppis ja hiiri ovat myös kivoja:)

    VastaaPoista
  3. Onnea uudelle näytölle! Hyvältä näyttää.
    Kissakuva näytössä on ihana.

    VastaaPoista
  4. Litteä näyttö on munkin toivelistalla ja ihan samasta syystä kuin sullakin:)

    VastaaPoista
  5. Parin viime vuoden aikana olemme rempanneet kotiamme lattiasta kattoon eikä kllä vieläkään loppua näy. Pari kuukautta sitten vuorossa oli työhuone ja sinne hankittiin seinällinen Ikean kirjahyllyä ja ikkunaseinälle pitkä työtaso ,johon molempien koneet mahtuvat; minun kannettava ja miehen , niin Möhkäle. Arvaatkin että Möhkäle joutui vaihtoon ja nyt siinä on komellut kaunis litteä näyttö , diguboxin myötä vielä televisioomnaisuuksilla. Työhuone kun toimii meillä myös vierashuoneena. Meillä Mies onneksi osaa ja taitaa kaikenkaiset nörttihommat, se on suuri apu!
    Ja kiitos siitä venevinkistäsi! Vierailimme sivuilla ja aivan upeita paattejahan sieltä löytyi. Menevät vaan yli sen kokoluokan ja budjetin mikä meillä on hankkeeseen varattuna. Sitäpaitsi kun emme asu minkään suuren vesitön äärellä niin ei kertakaikkiaan kannata hankkia kovin mahtavaa venettä. Etsimme siis käytettyä, niitä on nyt mahtavat markkinat!
    Mukavaa sununntaipäivä sinne Lohtajalle!

    VastaaPoista
  6. Arleena, totta tuo mitä sanoit, näyttö toimii lähes tauluna. Ajattelinkin, että INNO:n muuttumis leikkiin jos ryhtyisi, niin tästä "taulusta" otettaisiin malli koko huoneen uudelle ilmeelle.:)

    Katriina,kyllä, tuntuu hienolta lapsilta vapautuneet ylimääräiset tilat! Kissa on oma Saima Harmaja,meidän kodin hyvä hengetär - yksi kolmesta kissastamme. Täällä taajaman ulkopuolella ne voivat viettää ihania kissanpäiviä.

    Susanne, kiitos! Saima jo itsessään on sellainen kaunistus, tavalliseksi maatiaiskissaksi. Ja luonnekin ihana.

    Pioni, juu sisustuksellisista syistä hankinta sai alkunsa. Ja nyt huomaan entisen blogimaailmanikin näyttävän tämän uuden näytön myötä paljon paremmalta. On tullut katseltua uudelleen monen blogin kuvia. Kyllä me naiset vaan olla eteviä:).

    Maaretta, samoin , työtaso meilläkin olisi se seuraava muutosetappi ja myös työtuolit nykyisten hirvitysten (lapsille aikoinaan olleet)tilalle. Se on suureksi avuksi, kun itse osaa nörttihommat. Sama täällä, isäntä on aina innoissaan kaikenlaisesta asennuksesta, mutta poika sitten tekee kaiken spesifimmän työn. Itse olen täysi tumpelo, mutta kiinnostunut ja halukas nykytekniikan käyttäjä.

    VastaaPoista