tiistai 20. kesäkuuta 2017

JUNAMATKALLA




Junalla matkustelun muutokset; nopeus, hinnat, palvelut ja puitteet, ovat vuosikymmenten aikana kehittyneet ilahduttavan parempaan suuntaan. Enää junassa ei myöskään tarvitse kärsiä huonosti käyttäytyvistä humalaisista saatikka penkin alle nuukahtaneista päihtyneistä. Muutenkin tämän ajan matkaa tekevät tuntuvat entistä paremmin huomioivat muut kanssamatkustajansa. Aikaisemmin tehtiin pääkaupunkireissut  isännän kanssa autolla, yli seitsemän tuntia, nykyään mieluummin junalla, jolla se kestää vain alle neljä tuntia.

Hieman varauksella on aina suhtauduttu junassa matkustaviin lapsiperheisiin, myönnän. Joitain hermoja raastavia kokemuksia kun on ollut vallattomien kersojen ja lepsujen vanhempien suhteen. Siispä sillä kokemuspohjalla mulauttelin isännälle merkitsevästi silmiäni, kun Kokkolasta pääkaupunkiin lähtiessämme junaan asettautui myös äiti kahden pienen tyttärensä kanssa. Nyrpeät ennakkoasenteeni saivat matkan edetessä mukavasti huutia. Äiti vaikutti topakalta, mutta levolliselta sekä läsnä olevalta ja lapset hyväkäytöksisiltä ja fiksuilta. Heidän matkantekoaan, jutteluaan, äidin vastauksia tyttärien kysymyksiin oli kiva seurata. Kuinka ollakaan iPadia ja facebookia selaillessa osui juuri tämä kolumni kohdalle. Ja pitihän näin hyvästä kokemuksesta päästä siihen tuoreeltaan  kommentoimaan.

Eikä tässä vielä kaikki. Paluumatkalla tapahtui vähän samanlainen toisinto, äiti kahden lapsen kanssa. Lapset nyt vanhempia, tyttö ja poika, matkalla Ouluun saakka. Matkanteko sujui heiltäkin mukavasti, väliin eväitä nauttien, laiva on lastattu leikillä ja muilla peleillä. Alkumatkasta saimme vielä viereemme kaksi pikkutyttöä äitinsä kanssa. Sofia ja Viola, aivan ihastuttavia pikkuneitejä, joiden kanssa oli tosi hauskaa ja luontevaa jutella. Jäivät sitten meitä aikaisemmin junasta. Kiitimme heitä lämpimästi tosi kivasta seurasta ja toivotimme oikein hyvää kesää. Herttaisista hymyistään ja kiitoksistaan päätellen uskon vilpittömyytemme välittyneen.

7 kommenttia:

  1. Pitkät matkat taittuvatkin kivasti junalla. Autolla matkatessa saa olla melko tarkkana liikenteessä, niin villiä on meno nykyään ainakin moottoriteillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Ja täältä saakka pääkaupunkiin jo aikamoinen ajan ja voimien säästö junaa käyttäen. Lähitulevaisuudessa on luvissa vieläkin joutuisammin, kiva!

      Poista
  2. Minulla on tähän erivävä mielipide koskien suomalaislasten ravintolakäyttäytymistä. Meitä on yhä kasvava joukko, jotka valitsemme ravintolan sen mukaan, onko sen asiakaskunta lapsiperheitä vai ei. On erittäin ikävä ruokailla ja nauttia seurasta, ehkä viettää jotain muistopäivää hyvän ruoan äärellä, kun lasten annetaan ryntäillä pöydistä häiritsemään muita. Mitä olen Keski-Euroopassa reissatessa kokenut, syömmehän siellä aina ulkona, niin lapset istuvat pöydissä kauniisti juuri niin kauan kuin heidän vanhempansa ja myös osallistuvat keskusteluun. Ja huomioivat myös vaikka isovanhempansa. Hanna Sumari kirjoitti ensimmäisestä aiheesta ja tuosta vanhusten huomiotta jättämisestä kirjoitti aikaa sitten yksi toimittaja, joka oli sivusta seurannut, miten lapset näpräilivät puhelimiaan, eivät vastanneet kun isoisä puhui heille, eivät edes katsettaan kohottaneet. Ja mitä teki perheen äiti: Hän näpräili omaa älypuhelintaan ja vanhus sai jäädä yksinäiseen kuplaansa vailla huomiota.

    Olen aina pitänyt junalla matkustamisesta, eikä minulle ole siellä sattunut lasten suhteen mitään ikävää. Ikävät caset ovat aina liittyneet pöytäkäyttäytymiseen ja siihen, että lapsia ei hillitä vanhempien toimesta yhtään.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin Leena! Kuvailemasi ja Sumarin kolumnissa esitetynlainen ikävä käyttäytymistilanne on aika yleistä, etenkin ravintola/pöytätavoissa. Suomalaisissa ravintolaketjuissa yleistynyt tapa "huomioida lapset" pallomerellä ei kyllä edesauta fiksun ravintolakulttuurin kehittymistä. Tuo junassa kokemamme lasten hyvä käytös tuntuikin aikaisempiin kokemuksiimme nähden niin möynteisen kivalta! Antoi toivoa, että parempaan suuntaan oltaisiin menossa tai hyvää käytöstä on olemassa ja sukupolvien saatossa todettuja käytöstapoja osataan vaalia <3

      Poista
  3. Heh, tuttu kuva... Tykkään nykyisin tosi paljon matkustaa junalla,se on niin vaivatonta ja nyt jo niin lyhytkin aika pääkaupunkiseudullekin saakka. Ja jos ollaan menossa jonnekin matkalle, ei ole niin rätti poikki kun päästään kentälle, kuin jos oltais ajettu autolla. Ja säästyy auton parkkimaksutkin samalla. Todella harvoin junassa on mitään häiriköintiä. Joskus ollaan jouduttu ravintolavaunuun matkan ajaksi, kun muualla ei ole ollut paikkoja ja siellä on melkoista härdelliä.En muista että lapset olisi koskaan liikaa metelöineet. Mukavaa juhannuksenaikaa teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, aivan hyviä pointeja junamatkusteluun! On kyllä vuosien saatossa matkanteko junalla vaan parantunut kivasti. Ja kun vielä edullisemmaksikin muuttunut. Kiitos, mukavaa kesän aikaa teillekin!

      Poista