lauantai 23. tammikuuta 2016

UUTEEN NOUSUUN





 Ompa  oikein  merkillepantavaa, kuinka vuodet voivat sittenkin olla niin veljiä keskenään - toistaa samanlaisia ilmiöitä ja saamaa mielialaa vuodesta toiseen; mökötystä, itsesääliä ja kiukuttelua!  Vahva näkemykseni perustuu omiin  empiirisiin tutkimuksiin asian tiimoilta. Myösotos viiden vuoden takaisesta blogipostauksestani tukee tätä käsitystä; tismalleen samaan aikaan jo viisi vuotta sitten käyn samaa valitusmonologia kuin mitä nytkin pyörittänyt mielessä parina edeltäneenä pakkaspäivänä. Syventääpä tässä itsetuntemustaan entisestään ja voi suhtautua tilanteeseen vähemmän vakavasti ja rauhoitella, että  jahas,  tammikuun joulun jälkeisestä euforiasta on nyt sitten vain tupsahdettu kärsälleen alakulon alhoon. Lohduttavaa kuitenkin, että tutkimusteni mukaan tällaisen alhon kautta pääsen aina uuteen nousuun. Nyt kun vielä saisin tuon rakkaan mieheni ymmärtämään toistuvan ilmiön merkittävyyden...

2 kommenttia:

  1. Kaunis kuva. Toivottavasti pian taas aurinko paistaa sisinpääsi täydeltä terältä ja poistaa kaiken alakulosi.
    Mukavaa talven jatkoa sinne teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt jo voiton puolella, kun pääsi pakkasen hellittäessä ojanvartta risusavotoimaan.

      Poista