torstai 9. elokuuta 2012

FAKTAA JA FIKTIOTA NEW YORKISTA




Tässäpä mielenkiintoinen ja viihdyttävä kirja!


Omaa lukunautintoa ajatellen itselleni tärkeää on  juuri kirjoitustyyli, rytmi ja ilmaisu. Tässä kirjassa on  juuri näitä ominaisuuksia. Itse juoni, aihe on kiintoisa ja houkutteleva. Jos tämä olisi ollut oma kirjani (nyt kirjaston), niin moneen kohtaan olisin jo tehnyt sivuhuomautuksia ja alleviivauksia.




 Faktaa vuodelta 2009. Jatkoimme matkaa ja poikkesimme aivan mielijohteesta ja kiinnostuksesta    SaintPatrick`s Cathedraliin.  Sisällä oli hieman hämärää eikä siellä ollut läheskään niin hiljaista kuin äskeisessä liikkeessä. Paikallisten kirkossakävijöiden lisäksi oli paljon meitä turistikävijöitä. Aitauksen sisäpuolella penkkeihin istuville tehtiin pienimuotoinen turvatarkastus. Suurin osa meistä turisteista pysyttelikin aitauksen ulkopuolella tyytyen ylimalkaiseen kirkon katseluun. Vaikuttavan kaunis kirkko. Ja taustalta kuluva lapsikuoron kirkas laulu vielä herkisti tunnelmaa. 

 

6 kommenttia:

  1. seisomapaikkoja tuollakin... Omat kirjat kivoja, vaikks kirjastossakin käyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seisomapaikatkin käy kunhan ei tuntikausia tarvi seistä. Jos kirjaston kirja osoittautuu oikein merkittäväksi, ostan itselle samanlaisen.

      Poista
  2. Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta!
    Tahtoisinpa minäkin omistaa monet lukemistani kirjoista, moneen niistä haluaisi palata yhä uudelleen. Tämän kesän yksi harrastus onkin ollut antikvariaateissa pistäytyminen.. Muutama lempikirjani on vaihtanut omistajaa ja uusia 'kirjatuttavuuksiakin' on syntynyt..

    Katedraali on hyvin kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan sisältö ja anti tärkeää ja jos ei ole hennonut kovakantisena hankkia, olen ostanut pokkariversion.
      Totta, hyvään kirjaan palaa toiste tai useamminkin! Uusiin tuttavuuksiin on kirjamaailmassakin tosi mukavaa tutustua.

      Katedraali oli hieno paikka ja kokemus. Tuollaisen suurkaupungin keskellä sen harras ja rauhoittava tunnelma oikein korostui.

      Poista
  3. Minäkin teen aika usein alleviivauksia ja reunamerkintöjä kirjoihini, ja sitten vuosien kuluttua ihmettelen, miksi olen alleviivannut juuri tuon tai tämän, miksi en jotain ihan muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alleviivaukset ja reunahuomautukset kulkevat rinnan oman kehityksemme kanssa, uskon. Oman kehityksen seuraamisen kannalta onkin mielenkiintoista palata alleviivattuihin teksteihin - kirjoihin. Nuorempana kummasteli jonkun vanhemman kirjoittajan "luovuttamista" tai kiinnostuksen lopahtamista itselle tärkeinä pidettyihin asioihin, nyt ajattelee samoin. ;)

      Poista