lauantai 3. maaliskuuta 2012

HENGISSÄ

Hengissä, kuluneesta viikosta! Ehdin jo ennakolta ahdistua työviikon haasteita. Hoidin nääs oman työni lisäksi osan esimieheni työstä, hänen ollessa lomalla. Mutta loppujen lopuksi kaikki saatiin tehtyä. Pitkiä päiviä tuli ahkeroitua. Vaan nytpä olen minäkin vuorostani muutaman päivän vapaalla, ihanaa. Enkä ota mitään velvollisuustöitä tehtäväksi. Äitini kanssa käymme tiistaina kaupungissa ja keskiviikoksi varasin kampaajalle.

Airinko paistaa nauraen iloisesti. Mutta pohjoistuuli kylmää ikävästi.

Suojaisella seinustalle alkaa jo tarjeta.

Perjantaina töistä suoraan Prismassa pistäytyessä unohdin kokonaan kukkaset. Onneksi lähikaupasta löytyi melko freesi kimppu. Poika ja miniä kutsuivat itsensä meille päiväkahville ja toivat ihanaa pappilan hätävaraa (enkä kuvaa hokannut ottaa).
Ne on sitten ihania tuollaiset ekstempporee kyläilyt! Innostuimme katsomaan kahdenkymmenen vuoden takaisia videotallenteita, joita mies on polttanut DVD:lle. Oi mitä perheidylliä, oikeasti.
Nyt tuntuu jo aika mukavalta viikonlopulta!

Löytö
Hieno
Suomalaispoikia

11 kommenttia:

  1. onpa teillä vielä lunta, öisin pakkasta meilläkin.

    VastaaPoista
  2. Hannele; kyllä vaan lunta vielä piisaa. Nuo kun alkavat sulaa, niin märkää taitaa tulla.

    VastaaPoista
  3. Eikös vaan ollutkin ihana päivä, tuulikin tyyntyi aamusta. Toivotaan että auringonpaistetta riittää vielä huomisellekin, ja sinulle myös lomapäiville:)

    VastaaPoista
  4. Pioni; keväältä alkaa jo tuntua ja tuoksua: Sääennustehan lupasi mukavasti aurinkokuvia näyttävässä ennusteessaan lähipäville hyvää ;)

    VastaaPoista
  5. Otsikkosi alla on fiksu oivallus siitä, että blogi voi todellakin olla oma huone. En ole itse tullut sitä ajatelleeksi, mutta nyt kun ajattelen, huomaan, että blogi huoneena, omana tilana, ei ole ahdas, suljettu paikka, vaan siinä on ikkunoita ja ovia moneen suuntaan.
    Kaunis kimppu tulppaaneita!

    VastaaPoista
  6. Pirkko; niin, oma huone, oma juttu, jossa nainen voi tehdä aivan omia juttujaan ja toteuttaa itseään. Virginia Woolfin aikaan, jolloin naisten asema oli toista, korostuu tuo hänen sanomansa.

    Totta, niin tärkeää kuin se oma huone onkin, niin ei se tarkoita sinne eristäytymista, vaan rauhassa ikkunoiden ja ovien avaamista ja välillä ystävien sisään kutsumista.

    VastaaPoista
  7. Minäkin löysin vähän valkkaamalla lähikaupasta oikein kivan tulppaanikimpun lahjaksi, ajattelin silloin, että onni, että meillä on kuitenkin niin monipuoliset lähikaupat kylällä :)

    Valoon mennään, tuntuu upealta, että selvittiin taas pimeästä.

    VastaaPoista
  8. Himalainen; Juu,vaikka itse mielessäni tulee monesti nuristua kyläkauppamme tasoa, niin kaiken välttämättömän sieltä saa. Ja hienoa nykyään, että kukkiakain!
    Tuo löytämäni kukkakimppu on sitten ilahduttanut ihanasti kauneudellaan.
    Nyt varsinkin voin siitä nauttia, kun saan olla kotosalla muutaman päivän vapaalla.

    Juu, hyvä me pimeän voittaneet!
    Olin tänään lumikenkäilemässä tunnin verran ja vielä istuskelemassa kuistin seinustalla. Nyt naamaa kihelmöi kivasti. Huomenna otan homman uusiksi.

    VastaaPoista
  9. Minäkin kävin fiilistelemässä siellä teilläpäin, Ohtakarissa sunnuntaina. Ja kiva auringonpaiste oli mokkikylässä.
    Ostin eilen ekat tetenarsissit, ai että tuli jo niin keväinen olo. Mutta tuonne tuuleen niitä en vielä laita.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  10. Ohtakarissa ruoppauksen jäljet, mutta kyllä ne siitä kaunistuu, uskon. Ihana narsissiaika alkaa kohta!

    Kitos sitä samaa!

    VastaaPoista