torstai 2. kesäkuuta 2011

VÄLIARVIOINTIA JA -SUUNNITELMIA

Sataa. Kaipaan aurinkoa. Luvattua hellettä ei sitten tänne länsirannikolle tiistaina saatukaan. Eikä eilen ja tänäänkään vielä odotetusti lämmennyt. Sään suhteen nyt onkin sopiva väli (kiivastahtisen kevään kulusta kesään) hieman pysähtyä tööväämään – tekemään väliarviointia ja –suunnitelmaa tulevia kesäviikkoja ajatellen. Tehdä listaa suunnitelluista töistä ja vastapainoisesta virkistystoiminnasta.


Mitään kovin velvoittavia tai taakaksi osoittautuvia suunnitelmia ei ole enää vuosiin ollut tapana tehdä. Ja se on koettu hyväksi.

Alku kevään maatamullistava-projekti on nyt saatu onnellisesti (tähän saakka) tehdyksi ja kylvöstä alkaa esille nousta. Aivan ihanasti sattuivat sateetkin oikea aikaisesti. Valtava määrä kiviä ja vanhojen rakennusten sementtipaloja käännetystä maasta sai kaivaa. Elosuojan toinen pääty on traktorin työskennellä liian ahdas, joten se täytyy vielä käsipelillä puhdistaa. Välillä urakka on tuntunut uuvuttavan ylivoimaiselta. Mutta sitten vähän löysättyään ja hakeuduttuaan hieman helpompiin hommiin, on taas jaksanut palata uudella innolla haastavaan projektiin. Ja kun huomaa, että työ kuitenkin edistyy ja näkyvää saa aikaiseksi, niin se myös motivoi pysymään suunnitelmissa.

Miehen aikomuksena on jatkaa kivetystä kuistin toiselle puolelle . Sillä kulmalla ilta-aurinko paistaa ja lämmittää myöhään kesäillalle. Projektissa tuli ikävä kyllä hankaluuksia, kun samanlaisia kiviä ei enää Agrimarketista saakaan. Mies on joutunut tutkimaan ja soittelemaan eri paikoista ja jäljestämään puuttuvia kiviä. Luotan hänen sinnikkyyteensä ja jonkun ratkaisun keksivän.
Yllä olevat kuvat täältä

Koska en usko saavani mennä vuotisia pelargonioita entiseen loistoonsa, luovutin armahtaen itseni ja päätin ehdottaa diiliä ”puutarhurini” kanssa - istuttaamaan entisenlaiset kukka-asetelmat valmiiksi ikkunanaluslaatikoihin. Hienoa minä! Perennapenkkiä täydennän joillakin yksivuotiailla...


Kiviaidan kohotusprojekti tuntuisi niin kihelmöivän kutsuvalta. Mutta urakka on aika massiivinen laatuaan… Toivoisin saavani ainakin rumalta ja tyylittömältä näyttävän ”porttiaukon” korjatuksi. Aitaa ajatellen löytyi maatamullistavaaprojektin yhteydessä muutamia oikeanlaisia isoja ja sopivia kiviä, joista iloitsen.

Virkistystoiminta on kyllä jäänyt vähiin, mitä nyt pientä shoppailua ja kahviloissa käyntiä kaupungilla. Talvi on mennyt tyystin ”tosi” elämän kurinalaisuudessa; kaikenlaisissa työntouhuissa, erilaisissa koskettavissa, aikaa ja voimia vieneissä tapahtumissa, sysäten suunnitellut hauskanpidot aina hamaan tulevaisuuteen. Vaan nyt kyllä ja hyvin pian, haluan edes Helsinkiin!
Sitä ennen saamme kaukaisia Amerikan sukulaisia yhden yön vieraaksemme. Se tuntuu mukavalta! Aikoinaan heidän vanhempansa (jo edesmenneet) tapasivat vierailla muutamana kesänä muutaman viikon sieltä täällä Suomessa ja olla meilläkin.
Vaikka tuollainen tuntuu velvoittavalta, on se silti myös samalla antoisaa.
Ja nämä sukulaiset (miehen isän puoleisia) ovat kyllä tosi mukavia eivätkä mitenkään muodollisia.
Sitten vielä miehen äidin puoleisten sukulaisten keskeiset juhlat tai kokoontuminen… Anopin hauskoissa hautajaisissa (totta) syntyi idea jatkotapaamisesta sukulaisten kesken. Ja niin laittoivat innostuneet ihmiset taas tuumasta toimeksi. Oikein jo edeltä iloitsee, kun tietää saavansa kuulla hyvää musiikkia ja etenkin laulantaa tämän suvun kesken.Varsinainen kesäloma alkaa sitten heinäkuun puolestavälistä. Pidän vain kaksi viikkoa ja syksyllä toisen kaksi.

Sää selkeni, aurinko paistaa – voi mennä ulos.

Illalla monenlaista ilahduttavaa, saisi sataakkin!
TämäTämä
Tämä
Sokerina pohjalla

12 kommenttia:

  1. ihan sen näköistä kuin Villa Borghese, Roomassa.. Meilläkin jatkotapaamisia hautajaisten jälkeen.

    VastaaPoista
  2. P.S.
    Rumuus on vain omissa silmissä, tuollaiseen muuriin on kiva istuttaa; Siperianmaksaruoha, hopeahärkkiä ja erivärisiä sammalleimuja

    VastaaPoista
  3. P.P.S.
    jos "rumaa" haluat nähdä, niin katso kalliotamme: http://hannelesparadis.blogspot.com/2009/11/mitt-berg-i-november.html

    VastaaPoista
  4. Sehän noissa puutarhaprojekteissa onkin ihaninta, kun saa nähdä omien kättensä valmistamaa siistiä ja kaunista jälkeä.
    Ja kun omalla tontilla puuhastelee, saa pitää pausseja just silloin kun siltä tuntuu:)

    VastaaPoista
  5. Hannele; italialaista on miehen blogi ja italialaisia maisemiakin. Ja noita upeasti leikattuja pensaita ja pensasaitoja! Olen ruennut niistä erityisesti pitämään.

    Juu, tuollaisten järjestettyjen ja ohjelmallisten juhlien jälkeen on mukavampaa kokoontua vapammissa merkeissä, hyvästä ruuasta ja seurustelusta nauttien. Laulaa ja soittaa sen mitä mieli tekee.

    Totta, rummuus on katsojan silmissä.;) Tämän meidän kiviaidan pilaa muutama sementin lohkare ja aitaan tehty ja kesken jäänyt porttiaukko. Otan pois ne epäaidot kivet ja ladon kivet järjestykseen, niin kyllä kelpaa katsella. Ja jotain kivikkokasvia sitten juu.

    VastaaPoista
  6. Pioni; no ainakin saan nähdä tekemääni jälkeä ;) Noh, turha vaatimattomuus pois, olen saanut ainakin siistittyä.
    Juu, ja se on kumma miten koko ajan syntyy uusia ideoita. Välillä oikein hengästyy, kun pitäisi ehtiä niin monenlaista. Vaikka paljon pitää tehdä ja monta kesää vielä menee, ennen kuin alkaa näyttämään edes sinne päin mitä visiot, iloitsee ja nauttii jo pelkästä tekemisestä ja puuhailusta. Heti kun alkaa kunnon helteet pidän paussia napa kohti aurinkoa;)

    VastaaPoista
  7. Ne epäaidot kivet vois "maalata" piimällä ja antaa sammaloitua, jos ei keksi kasveja, jotka roikkuu ja peittää (ehdotin kestävii kasvei).

    VastaaPoista
  8. P.S.
    ja voit pettää vaikka kauniilla juhannusruusulla, tuohan ihan tyhjää tilaa...

    VastaaPoista
  9. Hannele; Hyviä ideiota, kiitos! Sain eilen loistoidean ja se koskee myös tuota kiviaitaa. Oikein ihmettelen itseäni. Enhän ole mikään viherpeukalo enkä puutarha lahjakkuus. Nuo muutokset ja korjaukset ovat kyllä raskaita toteuttaa ja tarvitaan jonkinlaista maansiirto konetta/nosturia. Uskon homman onnistuvan, kun mieskin on nyt asiassa kivasti mukana, hän jopa teki itse aivan mahtavia ehdotuksia.Ruusuja on jo kasvamassa ja äsken kuivanneita oksia leikkasin.

    VastaaPoista
  10. Rita, noihin kivenrakoihin tippa multaa sinne tänne ja sitten sinne raunio- eli kivikkokilkkaa. On kaunista kuin vanamo.

    Yksi kaipaa hellettä ja toinen viileää. Se helleviikko, kun täällä oli +30 koko viikon oli minulle ihan liikaa ja toi karmean muiston viime suen +37 monta viikkoa ajalta, joka pilasi koko kesämme.

    Nyt on satanut ja viilennyt ja puutarha antaa parastaan.

    Miehen suku on alkanut järjestää 'sukukokouksia'. Minä ilmoitin heti, että minun käsitys hauskasta eivät ole sukulaisten kokoontumiset, eivät omien eivätkä miehen. Jokainen tavallaan.

    Mukavaa suvea kera vierailujen! Meilläkin ystäviä joka suven viikonloppuna paitsi emme kutsu koskaan ketään juhannuksena. Se on meille kahdelle.

    VastaaPoista
  11. LEENA YSTÄVÄIN, KIVAA KOMMENTTISI! ITSE NIIN HUONOSTI TÄÄLLÄ BLOGIELÄMÄSSÄ KIIREILTÄNI KÄYN, PAHOITTELEN. KIVENRAKOIHIN MULTAA, NÄIN OLEN ITSEKIN TUUMINUT TEKEVÄNI JA ISTUTTAA JOTAIN KIVIKKOKASVIA. EN ALA PALJOA MUKLAAMAAN VANHAA AITAA. LAITAN TUON AIKAISEMMIN TEKEMÄNI AUKON UMPEEN, KOSKA TEIN AIKA RADIKAALIN MUUTOKSEN JA TÄST` LÄHTIEN KÄYNTI ELOSUOJAN PÄÄSTÄ. LAITAN BLOGIINI KIVIAITA-PROJEKTISTA VIELÄ KUVITETUN SELOSTUKSEN.

    ITSE RAKASTAN HELLETTÄ JA SITÄ KUN HIKI VIRTAA LÄSKIPOIMUJENI VÄLISTÄ. TOTTA KYLLÄ, TÄMÄN HELTEEN AIKANA MEIKÄKIN OLI LUJILLA (IKÄ VARMAAN JO VAIKUTTAA) EIKÄ VOINUT MITÄÄN PIHALLA JA ULKOSALLA TEHDÄ. TYÖHUONEENNI ONNEKSI KOHTALAISEN VILPOINEN. SADETTA SAISI OLLA TÄÄLLÄ ENENMPI, KEINOKASTELUUN ON JOUTUNUT TURVAAMAAN JA AURINKOVARJOJAKIN OLEN KUKILLE LAITTANUT ;) .

    MEILLÄ MIEHEN ÄIDIN PUOLEN (KYLLÄ ISÄNKIN) SUKU ON MUKAVAA, EIKÄ MITÄÄN TÄRKEILIJÖITÄ. ITSEKIN SAAN LEIPOMUKSILLA JA EMÄNNYYKSILLÄNI ”LOISTAA”. NAUTIN KOVIN TÄMÄN PORUKAN MUSIIKIN JA LAULUN ANNISTA. OHJALMA TULEE OLEMAAN HYVIN EPÄVIRALLISTA. AIKA HULPEAA, ETTÄ OVAT TAVALLAAN ANOPIN HAUTAJAISTEN JATKOT. OLI SELLAINEN MATRIARKKA HÄN, JUU.

    KIITOS LEENA, MUKAVAA SUVE SINULLEKIN! JUHANNUS MEILLÄKIN PERINTEISESTI KAKSISTAAN, KORKEINTAAN NAAPURUSTON POJAN PERHEEN JA TYTTÄREN KESKEN.

    VastaaPoista